Kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla. Turun yliopiston tutkimukseen vastanneista hoitajista 15 prosenttia on joutunut vaihtamaan työpistettä tai työpaikkaa sisäilmaongelman vuoksi. Moni välttelee oleskelua työtiloissa huonon sisäilman vuoksi.

Turun yliopisto teettämä laaja tutkimus sosiaali- ja terveysalan toimipisteiden sisäilmasta paljastaa, että huonosta sisäilmasta kärsitään sosiaali- ja terveydenhuollossa yleisesti.

Kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla.

Yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn kanssa toteutettu tutkimus on suurin sosiaali- ja terveysalan työpaikkojen sisäilmaongelmia ja kosteus- ja homevauriohavaintoja koskeva selvitys.

Kyselyyn vastasi 13 560 tehyläistä, jotka työskentelevät sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja sosiaali- ja terveysalan toimipaikoista.

Merkittäviä alueellisia eroja sisäilmaongelmien esiintyvyydessä ei löytynyt.

– Tutkimuksen tulokset  ovat merkittäviä, sillä sosiaali- ja terveysalan työntekijät oireilevat  selvästi enemmän kuin muu väestö. Erityisesti astma ja poskiontelotulehdus ovat hälyttävän yleisiä, tutkimuksen toteuttanut työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta kertoo.

Muita oireita ovat hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireet sekä väsymys, ärtyneisyys ja pään tuntuminen raskaalta.

Tehy muistuttaa, että työnantajan on työturvallisuuslain mukaan jatkuvasti seurattava työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä.

Työntekijöiden oireilu aiheuttaa kustannuksia niin työnantajille kuin koko yhteiskunnalle. Tutkimuksen mukaan poissaoloja oli sisäilmaongelmista johtuneiden infektiosairauksien vuoksi paljon ja jopa 70 prosenttia oli ollut infektion vuoksi sairauslomalla. Oireilu vaatii paljon työntekijöiden tutkimista, toimenpiteitä ja myös antibioottihoitoja.

Yleisimpiä toimenpiteitä oli poskionteloiden punktio ja huuhtelu, joka oli tehty noin joka viidennelle vastaajalle joko kerran tai useampaan kertaan. Leikkauksessa oli ollut melkein 580 henkilöä, mikä on yli 4 prosenttia kaikista vastanneista.

Vastaajista 15 prosenttia on joutunut vaihtamaan työpistettä tai työpaikkaa sisäilmaongelman vuoksi. Moni myös välttelee oleskelua työtiloissa huonon sisäilman vuoksi.

Tehy vaatii kansallista ohjelmaa sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen korjausrakentamiseen.

Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalon mukaan ammattiliittoon on tullut vuosien varrella paljon yhteydenottoja sisäilmaongelmien vuoksi.

– Vaadimme, että rakennusten kunto ja sisäilmaongelmat otetaan tarkasteluun myös sote-uudistuksessa, kun rakennuskannan omistukseen ja vuokraamiseen tulee muutoksia. Ongelmarakennusten korjaamiseen on löydettävä selkeät vastuunkantajat, hän sanoo.

Korjausrakentamisessa viivyttely aiheuttaa kasvavia lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan rakennusten korjaaminen maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa pienentyneinä terveysmenoina.

Valtiovallalla on oltava myös keinoja tukea työntekijöitä, jotka ovat sairastuneet työnantajan tiloissa ja joutuvat vaihtamaan työpaikkaa.  Tehy esittää, että altistuneiden tutkimus keskitettäisiin esimerkiksi erva-alueittain, jotta voidaan turvata riittävä osaaminen, tutkimusmenetelmät ja resurssit.

Tehy muistuttaa, että työnantajan on työturvallisuuslain mukaan jatkuvasti seurattava työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä.

Kosteusvaurioiden ilmettyä tai työntekijöiden oireilun alettua, työnantajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin. Työntekijälle pitää etsiä väliaikaiset työtilat, missä hän ei oireile ja tilat on korjattava. Jokaisella on oikeus työskennellä työpaikassa, joka ei sairastuta.