Helsingin kaupunginhallitus saa ensi maanantaina käsiteltäväkseen uuden ehdotuksen Guggenheim-museon perustamiseksi Helsinkiin. Lopullinen päätös tehdään jo marraskuun lopussa.

Ehdotusta on valmisteltu yhteistyössä Guggenheim Helsingin Tukisäätiön kanssa. Kaupungin puolelta valmistelua on johtanut sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Uuden ehdotuksen valmisteluun ryhdyttiin sen jälkeen, kun hallitus oli syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä ilmoittanut, ettei se rahoita museoinvestointia.

– Tavoitteena on ollut löytää toteuttamiskelpoinen malli, joka ei aseta kaikkea museorakentamisen taloudellista vastuuta Helsingin kaupungille, ja jossa kaupungin rahoitusvastuu pysyy samana kuin mitä se olisi ollut, jos valtio olisi ollut mukana, Viljanen kertoo.

Kyseessä on poikkeuksellinen hanke: mikään muu Helsingin kulttuurikohde ei ole saanut taakseen näin paljon yksityistä rahoitusta

Hänen mukaansa nyt on löydetty museon toteuttamismalli, joka mahdollistaa asian esittelyn kaupungin päättäjille.

Helsingin kaupunginhallitus saa asian käsiteltäväkseen ensi maanantaina ja lopullisen päätöksenkin pitäisi syntyä marraskuun loppuun mennessä.

Guggenheim Helsinki -museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Kaupunki rahoittaisi museon rakentamista enintään 80 miljoonalla eurolla ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö 15 miljoonalla eurolla.

Rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, josta Helsinki omistaisi 84 prosenttia ja tukisäätiö 16 prosenttia.

Kiinteistöosakeyhtiö ottaisi 35 miljoonan euron lainan museon rakentamista varten.

Guggenheim Helsingin Tukisäätiö vastaa lainanlyhennyksestä sekä lainanhoito- ja korkokuluista 20 vuoden ajan eli yhteensä 33 miljoonan euron edestä.

Helsingin kaupunki olisi museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi sen tilakustannuksista, mutta kaupunki ei muuten rahoittaisi museon toimintaa.

Tilakustannukset museosta ovat vuodessa noin 6,5 miljoonaa euroa, mikä sisältää museoon sitoutuneen pääoman korot, poistot, tontin ja rakennuksen vuokrat Helsingin kaupungille sekä kiinteistön ylläpitokustannukset.

Museotoiminnasta vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö tuloillaan, yksityisellä rahoituksella ja valtion myöntämällä vuotuisella museon käyttötaloustuella.

Tukisäätiön keräämää yksityistä rahoitusta on nyt huomattavasti aiempaa enemmän, yhteensä 66,4 miljoonaa euroa.

Viljasen mukaan kyseessä on poikkeuksellinen hanke: mikään muu Helsingin kulttuurikohde ei ole saanut taakseen näin paljon yksityistä rahoitusta.

Yksityistä rahaa rakennuskustannuksiin on tullut muun muassa Jane ja Aatos Erkon säätiöltä sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiöltä, yhteensä 15 miljoonaa.

Lisäksi hanketta rahoittaa joukko hotelli- ja ravintolakusterin sekä matkailu- ja kuljetusalan yrityksiä.

Yksityishenkilöistä museohanketta tukemaan on lähtenyt muun muassa Rafaela Seppälä ja Kaj Forsblom sekä Liisa ja Jorma Ollila.

Valmistelun aikana Helsingin kaupunki on pitänyt tärkeänä, että museo on kaupunkilaisten käytössä julkisena tilana. Rakennuksen sisällä oleva bulevardi ja sisäpiha on määritelty sopimusehdotuksessa avoimeksi ja ilmaiseksi kaupunkitilaksi.

Jos Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy hankkeen, Guggenheim Helsinki-museon rakentaminen voisi alkaa vuonna 2019.

Hankkeen yllätyskäänteen kuultuaan pääministeri Juha Sipilä on ehtinyt jo toivottaa Twitter-viestissään Guggenheimin tervetulleeksi Helsinkiin.