Uudella järjestelmällä on selvitetty huumausaine- ja ihmiskaupparikoksia.

Suomella on kaksi vuotta aikaa sisällyttää lakiin EU-direktiivi, joka velvoittaa lentoyhtiöt lähettämään kaikkien matkustajien tiedot viranomaisille. Tiedot kerätään viranomaiskäyttöön tarkoitettuun matkustajatietojärjestelmä, jolla pyritään torjumaan terrorismia ja vakavia rikoksia.

Järjestelmään kirjataan esimerkiksi lentomatkustajan nimi, kansallisuus, matkustuspäivät ja matkareitti. EU:n PNR-direktiivi astui voimaan toukokuussa.

Järjestelmää on käytetty onnistuneesti muun muassa huumeiden maahantuonnin ja ihmiskaupparinkien torjunnassa.

Tietoja säilytetään viisi vuotta. Puolen vuoden kuluttua tiedoista tulee hävittää matkustajan tunnistustiedot, mutta ne ovat saatavissa poikkeustapauksissa.

Hankkeessa ovat mukana poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos. Keskusrikospoliisiin on perustettu matkustustietoja käsittelevä yksikkö.

Hankepäällikönä toimivan Poliisihallituksen Kari Aaltion mukaan matkustustietojärjestelmä otetaan Suomessa käyttöön tänä vuonna. Direktiiviä ei kuitenkaan voida noudattaa täysin, koska tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö estää tavallisten lentomatkustajien tietojen tallentamisen. Direktiivin täytäntöönpanosta annetaan esitys eduskunnalle ensi vuonna.

– Kun direktiivi saadaan kansalliseen lakiin, voidaan kaikki tiedot tallentaa automaattisesti järjestelmään. Nyt voidaan tallentaa vain yksittäisten juttujen tiedot, Aaltio kertoo.

Aaltion mukaan järjestelmää on käytetty onnistuneesti muun muassa huumeiden maahantuonnin ja ihmiskaupparinkien torjunnassa.

– Esimerkiksi viranomaisrekistereissä täysin tuntematon henkilö on voinut toimia huumekaupan muulina. Hänet on kuitenkin voitu poimia järjestelmästä tiettyjen ennakkomäärittelyiden perusteella, joiden mukaan hänellä on poikkeava matkustajaprofiili, Aaltio kertoo.

Keskusrikospoliisin rikostarkastajan Arto Tuomelan mukaan järjestelmä ilmoittaa havaitessaan poikkeavaksi määritellyn profiilin.

– Kokemuksen kautta tietyt asiat ovat nousseet esille ja niihin kiinnitetään huomiota. Esimerkiksi hälyttäviin matkojen reitityksiin, Tuomela kertoo.

Matkustajat voivat pyytää poliisilta tietoa siitä, onko heidän tietojaan tallennettu rekisteriin. Virheelliset tiedot poistetaan.

– Jos tiedot on kerätty normaalissa lentoliikenteessä, ei poistolle ole perusteita, Tuomela sanoo.
Aaltio muistuttaa, että matkustaja on antanut samat tiedot lentoyhtiölle. Jatkossa yhtiöillä on vain velvollisuus toimittaa tiedot myös viranomaisille.

Tuomela uskoo uuden järjestelmän auttavan vakavien rikosten torjunnassa Suomessa.

– Tulokset näkyvät ehkä vuonna 2018, kun direktiivi tulee voimaan. Silloin myös nähdään, mitä eduskunta säätää tästä.

Aaltion mukaan tulevaisuudessa järjestelmää yritetään saada koskemaan myös muuta liikennettä.

Lähde: STT–Johanna Latvala