Kristilisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että eutanasia on kielletty Benelux-maita lukuun ottamatta koko Euroopassa.

Essayah epäilee, että moni luulee, että eutanasiakeskustelussa on kyse vastentahtoisesti ylläpidettyjen elintoimintojen eli niin sanotun letkuissa pitämisen lopettamisesta.

Potilas voi kuitenkin tänäkin päivänä hoitotahdolla ja hoidoista kieltäytymällä määrätä kohtelustaan. Hyvä saattohoito sisältää kuolevan potilaan oman toiveen kunnioittamisen, riittävän kivun lievityksen ja oirelääkkeet sekä hyvän perushoidon.

Oikea vastaus saattohoidon puutteisiin ei saa olla ”lupa tappaa” tai avustettu itsemurha, vaan saattohoidon kehittäminen ja sairaanhoidon henkilökunnan kouluttaminen

– Eutanasiassa sitä vastoin on kyse aktiivisesta elämän lopettamisesta, toisen ihmisen tappamisesta. Sekä Maailman että Suomen Lääkäriliitot vastustavat sitä, Essayah muistuttaa.

Hänen mukaansa on oireellista, että eutanasian vaatiminen on Suomessa noussut juuri nyt esille. Samalla hallitus on esittänyt laitoshoidon hoitajamitoituksen pienentämistä 0,5:stä 0,4:ään hoitajaan vanhusta kohden. Kotihoidon säästöt ovat puolestaan johtaneet siihen, ettei ole tarpeeksi aikaa iäkkäille tai vammaisille asiakkaille. Saattohoitokotejakin ollaan ajamassa alas.

Essayah’n mielestä saattohoitokotien hyviä hoitokäytäntöjä olisi tärkeä integroida laajemmin yleiseen terveydenhoitojärjestelmään.

– Kuolevan potilaan kokema pelko ja ahdistus eivät välttämättä liity ensisijaisesti kipuun tai kuolemaan, vaan usein myös yksinäisyyteen ja avuttomuuteen. Oikea vastaus saattohoidon puutteisiin ei saa olla ”lupa tappaa” tai avustettu itsemurha, vaan saattohoidon kehittäminen ja sairaanhoidon henkilökunnan kouluttaminen, hän sanoo.

Eutanasiasta ei myöskään saa tulla keino säästää sairaanhoidon kustannuksia.

Essayh ottaa varoittavan esimerkin meppi-vuosiensa Belgiasta, jossa maa hyväksyi eutanasian laajentamisen alaikäisiin lapsiin. Essayah oli tuolloin mukana Euroopan Parlamentissa pidetyssä eutanasian vastaisen koalition EPC-Europen tilaisuudessa, jossa koolla oli muuttuneista asenteista ja nykyisestä kehityskulusta huolestuneita vammaisaktiiveja, potilasjärjestöjen edustajia ja pitkäaikaissairaiden omaisia.

– Viesti oli vahva: fyysisistä tai henkisistä vammoista kärsiville, puolustuskyvyttömille lapsille, vanhuksille ja köyhille tulee taata sama suojelu kuin terveille ja hyvätuloisille ihmisille.

Belgiassa ja Hollannissa ovat kuohuttaneet tapaukset, jossa eutanasiaa on käytetty mielenterveysongelmista kärsineen vangin, hyväksikäytetyn anorektikon, epäonnistuneen sukupuolenkorjausleikkauksen läpikäyneen ja sokeutumisvaarassa olleiden kuurojen kaksosten elämän lopettamiseen.

– Yksikään näistä potilaista ei ollut kuolemansairas, mutta kuolinapu heille kuitenkin myönnettiin, Essayah toteaa.

Hänen mukaansa Belgian ja Alankomaiden esimerkit osoittavat, kuinka nopeasti ja helposti eutanasia laajentuu muihin kuin saattohoitopotilaisiin.

– Eutanasian laillistamista kampanjoidaan usein ”potilaan itsemääräämisoikeudella” ja korostetaan tiukkoja suojatoimia ja rajauksia lain soveltamisessa.

– Kuitenkin niissä maissa, joissa laki on, laajennuksia ajetaan juuri haavoittuvimmassa asemassa oleviin ja näin altistetaan heidät mielivaltaiselle päätöksenteolle.