Suomalaiset luottavat poliittisiin päättäjiin ja työmarkkinajärjestöihin entistä vähemmän. Kansan arvot 2016-tutkimuksen mukaan suurimman luottamuskolhun on kuluneiden kolmen vuoden aikana kärsinyt hallitus.

Suurinta luottamusta kansalaisten keskuudessa nauttivat poliisi, koulutusjärjestelmä ja terveydenhuolto.

Mainekolhut, kuten pitkään pyöritelty kilpailukykysopimus ovat maksaneet raskaasti poliittisille päätöksentekijöille.

Erityisen kolhun on kärsinyt hallitus: vain kolmannes kansalaisista kertoo luottavansa hallitukseen, kun sama luku oli vielä kolme vuotta sitten 45 prosenttia

Luottamus hallitukseen, eduskuntaan ja työmarkkinajärjestöihin on laskenut merkittävästi vuoden 2013 tasosta. Erityisen kolhun on kärsinyt hallitus: vain kolmannes kansalaisista kertoo luottavansa hallitukseen, kun sama luku oli vielä kolme vuotta sitten 45 prosenttia.

Luottamus suomalaisiin yrityksiin on sen sijaan kehittynyt vuosi vuodelta myönteisempään suuntaan. Hyvä uutinen on sekin, että suomalaiset pitävät yritysten yhteiskunnallista roolia aiempaa tärkeämpänä.

Aiempaa useampi vastaaja uskoo taloudellisen kasvun luovan hyvinvointia.

Yhä harvempi suomalainen on valmis maksamaan enemmän veroja, oli sitten kyseessä julkisen velan taittaminen, tai hyvinvointivaltion ylläpitäminen. Velkaantumiselle halutaan silti laittaa stoppi.

Julkiseen valtaan kuitenkin luotetaan terveydenhuollon järjestäjänä. Velkaantumista tai verojen nostamista punnitessa kansalaisten kanta näyttäisi kallistuvan julkisen sektorin rakenteiden ja julkisen hallinnon keventämiseen.

Valtaosa suomalaisista suhtautuu maahanmuuttajiin hyväksyvästi. Maahanmuuttokysymykset jakavat kuitenkin kansaa ja kannat ovat osittain tiukentuneet.

Kiinnostavaa on, että ikäryhmien asenteet ovat kehittyneet maahanmuuttajakysymyksissä hyvin eri suuntaan. Keski-ikäiset ovat ottaneet selvästi viime vuotta kriittisemmän kannan. Vastaavasti nuorten asenteet ovat liikkuneet suvaitsevampaan suuntaan.

Kansan arvot -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 6.10.-4.11.2016 ja siihen vastasi yhteensä 3147 15–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja T-Media Oy.