Ekonomistien mukaan kasvu on erityisesti rakentamisen ja kotimaisen kulutuksen ansiota.

Talouden vire näyttää tällä hetkellä jopa paremmalta kuin on aikaisemmin arvioitu, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Myös Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen sanoo odottaneensa pienempää kasvua.
Tilastokeskus kertoi viime torstaina, että kansantalouden työpäiväkorjattu tuotanto oli lokakuussa 2,1 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Heiskasen mukaan Suomessa on päästy verkkaiseen mutta melko kestävään talouskasvuun.

Lisäksi Tilastokeskus tarkensi syyskuun lukua aikaisemmasta 1,5 prosentista 1,9 prosenttiin.
Kansantalouden työpäiväkorjattu tuotanto on BKT:n kehitystä ennakoiva mittari, Sorjonen sanoo.
Heiskasen mukaan Suomessa on päästy verkkaiseen mutta melko kestävään talouskasvuun.

– On siirrytty nousukauteen siitä taantumasta, jota edellisvuoden aikana elettiin. OP on arvioinut talouskasvun olevan jatkossa 1,4 prosenttia, Heiskanen sanoo.

Hänen mukaansa viimeaikaiset tiedot voisivat puoltaa sitä, että kasvu voisi olla suurempaakin.

Heiskasen mukaan talouden piristyminen on kotimaisen kulutuksen sekä lisääntyneiden investointien, erityisesti rakentamisen, ansiota.

Tilastokeskuksen mukaan jalostus nousi lokakuussa eniten, yhteensä neljä prosenttia. Jalostus kattaa muun muassa rakentamisen ja teollisuuden.

– Rakentaminen menee kovaa vauhtia ylöspäin ja teollisuuskin on ollut viime aikoina pikkuisen piristymään päin, Sorjonen sanoo.

Hän ei usko, että rakentamisen kasvu jatkuu samanlaisena.

– Odottaisin, että rakentamisen nousuvauhti hidastuu ensi vuoden aikana.

Sorjosen mukaan palveluiden tuotannon kasvuvauhti edelleen melko vaatimatonta. Palvelut nousivat prosentin viime vuoden lokakuusta.

Sorjonen pitää epätodennäköisenä, että talouskasvu jatkuu nykyisessä nosteessa, ilman että teollisuus kasvaa nykyistä laaja-alaisemmin.

– Kasvu vaatii myös laajaa viennin piristymistä.

Heiskanen uskoo, että Suomen vienti alkaa kasvaa.

– Näköpiirissä on, että vienti alkaa piristyä. Ensi vuonna myös talouspolitiikka alkaa tukea tätä kehitystä

Heiskanen lisää, että Suomessa tehdyt poliittiset uudistukset, kuten kilpailukykysopimus, eivät ole vaikuttaneet nyt nähtävään kasvuun. Niiden vaikutus nähdään vasta ensi vuoden lopulla, kun kilpailukyvyn kohentuminen alkaa tukea vientiä, Heiskanen sanoo.

Heiskasen mukaan Euroopan keskuspankin rahapolitiikka, esimerkiksi matalat korot, on ollut tukemassa kasvua.

– Sillä on keskeinen rooli investointien ja erityisesti rakentamisen piristymiseen, osittain myös kulutuksen kohentumiseen, Heiskanen sanoo.

Kotimaiseen kulutukseen on hänen mukaansa vaikuttanut kauppojen aukioloaikojen pidentyminen.

Lähde: STT-Jecaterina Mantsinen