Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan suomalainen finanssiala, niin pankit kuin vakuutusyhtiöt, ovat teknisen kehityksen kärjessä. Sijoitukset innovaatioihin ovat kasvaneet.

– Meillä kehitetään esimerkiksi mobiilimaksamista ja reaaliaikaista maksujärjestelmää. Olemme johtaneet työtä pikamaksupalvelusta SEPA-maksualueella. Siihen liittyvissä pankeissa maksut siirtyvät kymmenessä sekunnissa. Voimme olla supervalta finanssialan tekniikassa, fintech’issä, visioi Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

EU:n lainsäädäntö on hidasta, joten kehittyneimmät pankit innovoivat uudet ratkaisut ja standardit itse. EU:n yhteiset säännöt ja valvonta ovat olleet hyväksi finanssialalla, mutta poikkeuksiakin on.

– Kun puhutaan pankkiunionin loppuun saattamisesta, sillä tarkoitetaan kansallisten talletussuojarahastojen yhteisvastuuta. Emme sitä kannata, sillä monessa maassa vasta aloitetaan talletussuojarahastojen keräämistä ja se vienee 8-10 vuotta, kun taas Suomessa rahasto jo ylittää EU:n vaatimukset.

Talletussuoja tarkoittaa, että tallettaja saa tililtään rahat pois 100.000 euron ylärajaan asti, jos pankki ajautuu konkurssiin. EU:ssa pankkien kriisinhallinnan perusajatus on, ettei pankkia pelasteta julkisilla varoilla, vaan omistajat ja sijoittajat maksavat ja vasta viime kädessä pankkien keräämät rahastot.

– Ydin on pankkivalvonta. Jos se toimii ja sopimuksia noudatetaan, ei rahastoihin kenties tarvitse lainkaan turvautua.

Italian pankeista saa olla huolissaan, sillä ongelmaluottojen osuus on yli 16% luottokannasta.

– Italia haluaisi itse pääomittaa pankkinsa. Silloin valtion ja pankkisektorin kytköstä ei poistettaisikaan, mikä olisi vastoin juuri sovittuja yhteisiä pelisääntöjä EU:ssa.

Pankkien huono tilanne johtuu reaalitalouden ongelmista ja talousreformien torjumisesta.

Pankkien huono tilanne johtuu reaalitalouden ongelmista ja talousreformien torjumisesta.

Viime viikolla kansanäänestys siitä, saisiko hallitus lisää valtaa tehdä rakenneuudistuksia, epäonnistui. Se johti pääministeri Matteo Renzin eroon.

– Jos reaalitalous ei kasva, ei tarvita pankkien välittämää rahoitusta investointeihin ja ne kärsivät. Heikoimmat EU:n 6 623:sta pankista kaatuvat vahvempien syliin, ennustaa Kauppi.