Kristillisdemokraattien mielestä sanat ja teot eivät nyt kohtaa päätöksenteossa. – Hallitus kertoo hienoin sanakääntein haluavansa turvallista yhteiskuntaa, mutta leikkaa tullilta, verohallinnolta ja poliisilta väkeä ja harmaan talouden torjunnan resursseja.

Kristillisdemokraatit esittävät eduskunnalle syvän huolensa globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, tavoitteiden toteutumiselle Suomen osalta. Hallituksen selonteossa uskotaan, että toimintaohjelma ohjaisi Suomea ja muita maita kestävän kehityksen polulla.

– Tämä olisi hieno asia, jos hallitus myös toimisi tämän tavoitteen mukaan. Voimme yhtyä selonteon hyviin tavoitteisiin, mutta kritiikkimme kohdistuu siihen, että toiminta on ristiriidassa tavoitteiden kanssa, Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Antero Laukkanen sanoo.

– Voimme yhtyä selonteon hyviin tavoitteisiin, mutta kritiikkimme kohdistuu siihen, että toiminta on ristiriidassa tavoitteiden kanssa

Hallitus on esimerkiksi kertonut hienoin sanakääntein haluavansa turvallista yhteiskuntaa, mutta leikkaa tullilta, verohallinnolta ja poliisilta väkeä ja harmaan talouden torjunnan resursseja.

– Voimme yhtyä selonteon hyviin tavoitteisiin, mutta kritiikkimme kohdistuu siihen, että toiminta on ristiriidassa tavoitteiden kanssa, Laukkanen kritisoi.

Hän muistuttaa, että yhteiskuntasitoumuksessakin todetaan, että ”kestävä kehitys edellyttää poliittista johdonmukaisuutta” ja ”kiinnitämme erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin”.

– Nyt lapsiperheiltä leikataan ja kasva joukko lapsiperheitä kokee tulevaisuutensa epävarmana ja uhattuna.

Samoin esimerkiksi yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut ovat selonteon mukaan hallitukselle tärkeitä, mutta pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kuitenkin kasvuaan.

– Seloteossa lukee muuan muassa, että ”työvoimakoulutus tukee yritysten kasvua ja kehittymistä rakennemuutoksessa” ja ”henkilökohtaisella ja räätälöidyllä palvelulla ehkäistään työmarkkinoilta syrjäytymistä”. Kuitenkin hallitus leikkaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja yhteensä 166 miljoonalla eurolla, Laukkanen alleviivaa.

Hänen mielestään toimintaohjelmasta tekisi rehellisemmän, jos hallitus ei niin hienoin sanakääntein puhuisi kauniista tavoitteista ja periaatteista vaan tunnustaisi, että on toiminut vastoin tavoitteitaan ja periaatteitaan.

– Hallituksen olisi hyvä myös tunnustaa, että se on osin pahasti epäonnistunut, kuten ajaessaan alas tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tässäkin asiassa rehellisyys olisi hyve.

Sanojen ja tekojen välinen ristiriita käy esiin kautta linjan: Hallitus sanoo tukevansa osaamista ja koulutusta, mutta leikkaa rajusti koulutuksen määrärahoja.

Samoin hallitus kaipaa tavattomasti innovaatioita ja tutkimusta ja mainitsee erityisesti VTT:n ja Tekesin, joilta se on vienyt 140 miljoonaa euroa rahoitusta.

– KD on tätä kritisoinut hallituksen eräänä käsittämättömimmistä linjauksista, sillä juuri tekniset tutkimuslaitokset tuottavat uusia yrityksiä, innovaatioita ja työpaikkoja. Ehkä hallitus nyt uskoo, kun OECD:n asiantuntijat sanovat saman asian, Laukkanen toivoo.

Yksi räikeimmistä ristiriidoista löytyy globaalista vastuusta: Hallitus ilmoittaa tukevansa globaalia kumppanuutta ja olevansa siihen tavattoman sitoutunut, mutta leikkaa rajusti kehitysyhteistyöstä, mikä oli yhden hallituspuolueen keskeinen vaaliteema.

– Selonteon mukaan ”Suomi tukee kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan vahvistumista”, ja konkreettinen toimenpide oli siis kansalaisjärjestöjen rahoituksen puolittaminen.

– Siis toisin kuin edellytetään kestävän kehityksen yhteiskuntasopimuksessa, jonka piti olla selonteon pohjana. Ilmastorahoituksenkin piti olla kehitysyhteistyörahoituksen suhteen kasvattamassa sitä, eikä sisältyä siihen, Laukkanen huomauttaa.