Kuudes skenaario lisäisi jäsenvaltioiden omaa vastuuta

25.3.2017 klo 10:20 Pääkirjoitukset Esa Erävalo

Euroopan komission valkoinen kirja unionin tulevaisuudesta hahmottelee viisi skenaariota, joissa myönteisiä tuloksia saadaan sitä enemmän, mitä syvemmälle yhdennytään. Komissio on pitkään
ajanut skenaariota 5, jossa päätösvaltaa siirretään nopeassa tahdissa jäsenmailta unionille.
Jäsenmaissa tämä ei mene läpi, päinvastoin ruokkii vastustusta. Siksi komissio ajaa yhdentymistä eri skenaarioiden yhdistelmällä. Komission ja suurimpien jäsenvaltion yhteisellä linjalla painotetaan skenaariota 3, jossa ”halukkaat maat” etenevät yhdentymisessä muita nopeammin eri aloilla. Aiemman viiden puheenjohtajan esityksen perusteella tällä tarkoitetaan varsinkin euroalueen syventämistä liittovaltiokehityksen kärkenä.
Ex-pääministeri Paavo Lipponen haluaa Suomen menevän mukaan kaikkiin ytimiin. Pääministeri Sipilä kannattaa eritahtisuutta ja määräenemmistöpäätöksiä, mutta pitäisi rahoituksen entisen tasoisena. Yhtälö ei toimi. Jos EU:lle taieuroalueelle siirretään yhä enemmän tehtäviä ja päätösvaltaa, on lisättävä myös rahoitusta ja yhteisvastuuta veloista. Ja jos EU:n budjetin koko nousisi yhdestä kahteen prosenttiin bkt:sta, lisääntyisi Suomen nettomaksu ainakin puolella
miljardilla eurolla. Vihervasemmisto haaveilee EU-budjetin 5-10% bkt-osuudesta.
Sdp:n, Vihreiden, Rkp:n ja Kokoomuksen mepit kannattavat EU:n syventämistä harppauksella, ja Vasemmistoliitto peesaa. Vihervasemmisto saattaisi Kokoomuksen ja Rkp:n tuella seuraavassa hallituksessa suunnata Suomen EU-politiikan uusiksi.
”Lupausten, odotusten ja tulosten ristiriita” on komissiolle syventämisen peruste. On annettu ymmärtää, että unioni kykenisi toimimaan kuin valtio ja ratkaisemaan isoja ongelmia. On luotu odotuksia, joita ei pystytä täyttämään, joten vaaditaan unionia muuttumaan yhä enemmän liittovaltioksi. Parempi, ”kuudes skenaario”, olisi mitoittaa odotukset realistisiksi ja lisätä jäsenvaltioiden vastuuta omasta kehityksestään.