KD on mielikuvatasolla alkanut henkilöityä valovoimaiseen ja ahkeraan puheenjohtajaansa. Silti varsinaisina demokratian sankareina on erityisesti
kiitettävä kaikkia niitä, jotka asettuivat ehdokkaiksi ja niitä, jotka auttoivat kuntavaalityössä.
Ihailtavan moni antoi vapaaehtoisesti energiaansa, aikaansa ja rahojaan sen eteen, että vapaissa vaaleissa saa valita parhaaksi katsomansa edustajat päättämään yhteisistä asioista. Muilla eduskuntapuolueilla oli varaa käyttää hurjasti rahaa mainoksiin, mutta KD:ssa oli turvauduttava henkilökohtaiseen
työhön.
KD:n ehdokkaista 16% tuli valituiksi, mutta 84% keräsi ääniä heidän saamisekseen edustajiksemme. Tapahtui sukupolven vaihdos, kun uusia KD-valtuutettuja on yli 55%. Heillä – ja lautakuntiin ja muihin kunnan elimiin valituiksi tulevilla – seuraavat vuodet ovat ahkeroimista kuntalaisten eteen.
Mikä innostaa vaaleista toiseen tekemään pyyteetöntä työtä toisten hyväksi? Luultavasti avuksi on seurakunnissa sisäistetty asenne, että meidät on kutsuttu palvelemaan, ja kokemus siitä, että todella on lähimmäisille hyödyksi. Voimia lisää toivo paremmasta mahdollisuudesta vaikuttaa tulevien vaalien jälkeen.
Arvokonservatiivien ja -liberaalien erojen voi odottaa korostuvan ja samalla hallituspuolueisiin, erityisesti perussuomalaisiin, pettyneet joutunevat harkitsemaan siirtymistä KD:n puoleen seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Vihervasemmiston ja Kokoomuksen suuntautuminen EU:n liittovaltiokehityksen vahvistamiseen merkitsee puolestaan sitä, että seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa on luvassa kannatusta KD:lle, joka huolehtii Suomen itsenäisestä päätösvallasta.
Mutta ensin tulevat presidentinvaalit. Ja kenties maakuntavaalit, joiden järjestäminen pikaisesti presidentinvaalien yhteydessä on ongelma. Toivottavasti sote-paketista päätettäessä siirtymäajoissa joustetaan, saadaan hallittu vaiheistus ja siirretään maakuntavaalit esimerkiksi seuraavien kuntavaalien yhteyteen.