Hallituskausi on puolivälissä, mutta työllisyysreformi ja paikallinen sopiminen ovat yhä puolitiessä

3.5.2017 klo 14:45 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien mielestä hallituksen kehysriihestä jäi käteen hyvin vähän. Työllisyysreformeja ei nähty, paikallista sopimista ei haluttu edistää eikä huonosti kohdennettuihin yritystukiin puututtu.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman odotti ja odottaa hallitukselta enemmän. Onneksi Suomen talous on pikkuhiljaa kääntymässä nousuun.

– Tämä on hyvä uutinen. Ikävää on se, että työllisyys on edelleen valitettavan alhaisella tasolla, eikä mikään viittaa siihen, että hallitus pääsisi kauden alussa asettamaansa työllisyystavoitteeseensa, Östman arvioi.

Eduskunta keskusteli tänään hallituksen puoliväliriihen tuloksista eli loppukauden talouslinjauksista.

Kristillisdemokraatit tarjosi hallitukselle jopa hopeisella tarjottimella valmista mallia, kun se lanseerasi kaksi viikkoa sitten taaperobonukseksi nimetyn perhevapaamallinsa

Östman myöntää, että hallituspuolueiden edustajien puheet ennen puolivälitarkastelua antoivat aiheen odottaa suuria. Ministerit olivat jo pitkään viitanneet puoliväliriiheen puheissaan ja antaneet ymmärtää, että silloin tuodaan uusia ratkaisuja talouden ja työllisyyden haasteisiin. Kehysriihen ajankohtaa jopa siirrettiin yli kuntavaalien, jotta hallitus pystyisi valmistelemaan esityksensä huolella.

Käteen jäi Östmanin mukaan kuitenkin hyvin vähän. Työllisyysreformeja ei nähty, paikallista sopimista ei haluttu edistää eikä huonosti kohdennettuihin yritystukiin puututtu.

– Työllisyyttä lisäävistä selkeistä toimista olisi pitänyt päättää puoliväliriihessä ja ne olisi pitänyt saada voimaan ripeästi. Hallitus päätti kylläkin joistakin toimenpiteistä, mutta liian moni näistä on edelleen selvittävien asioiden listalla.

– Ei voi olla niin, että ne tulisivat voimaan vasta ensi vaalikaudella. Velka juoksee koko ajan ja kustannukset kasvavat, kun ihmiset ovat työttöminä, Östman muistuttaa.

Julkisen talouden suunnitelmassa on myös hyvää. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää perheellisille opiskelijoille palautettua huoltajakorotusta erittäin tervetulleena. KD-ryhmä on esittänyt huoltajakorotuksen käyttöönottoa vaalikauden alusta lähtien.

– Valitettavasti lapsiperheille kohdistettu korotus jäi kovin pieneksi, se ei riitä korvaamaan edes aiemmin tehtyä leikkausta opintotukeen. Vaihtoehtobudjetissamme esitimme 200 euron huoltajakorotusta, Östman mainitsee.

Kannustinloukkujen purkamiseksi tehdyt toimet ovat kristillisdemokraattien mukaan oikeansuuntaisia, tosin nekin jäivät vaatimattomiksi. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen perheen toisesta lapsesta on tervetullut uudistus monen keskituloisen perheen osalta.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä olisi toivonut hallitukselta rohkeampaa otetta perhevapaiden ja päivähoidon kehittämisessä. Ryhmä tarjosi jopa hopeisella tarjottimella valmista mallia, kun se lanseerasi kaksi viikkoa sitten taaperobonukseksi nimetyn mallin. Se olisi tuonut joustavuutta, selkeyttä ja valinnanvapautta lapsiperheille.

– Nyt hallitus meni sieltä missä aita oli matalin, Östman sanoo.

Kritiikkiä saa osakseen myös ammatilliseen koulutukseen suunnatut liki 200 miljoonan euron säästöt, joita ei tilkita koulutuksen uudistamiseen satsatuilla 15 miljoonalla.

Sen sijaan Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää turvallisuuteen tehtäviä panostuksia erittäin tärkeinä ja kannatettavina. Määrärahalisäykset puolustusvoimille, rajavartiolaitokselle ja poliisille tulevat todella tarpeeseen. Ilman lisämäärärahoja esimerkiksi poliisien määrä olisi laskenut reippaasti alle 7000.

Toisaalta hallitus on aikeissa höllentää alkoholilakia, mikä tarkoittaa samalla poliisin työtehtävien lisääntymistä. Siinä tapauksessa nyt tehdyt päätökset määrärahan lisäyksestä eivät riitä alkuunkaan.

 

Ylös