Kehityspoliittinen toimikunta on huolissaan siitä, että kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaukset, niukat henkilöresurssit ja tulosseurannan haasteet vaikeuttavat kehityspolitiikan uusien painopisteiden viemistä käytäntöön.

Kehityspolittinen toimikunta on julkaissut Suomen kehityspolitiikan tila 2017 -vuosiarvion. Toimikunta muistuttaa, että nykyinen hallitus nostaa kehitysmaiden oman talouden, yksityissektorin ja veropohjan vahvistamisen kehityspolitiikan ytimeen.

Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) mielestä uusi painotus on tärkeä.

– Samalla on kuitenkin varmistettava, että taloudellista hyötyä jää nykyistä enemmän köyhimpien ihmisten, erityisesti naisten ja tyttöjen käyttöön, toimikunta muistuttaa tiedotteessaan.

Kaikilta kehitysyhteistyövaroin tuettavilta yrityksiltä on edellytettävä kansallisten ja kansainvälisten normien mukaista vastuullista toimintaa

KPT:n mukaan keskeinen kysymys on, kuinka kehitysmaiden talouden ja yksityissektorin vahvistaminen vastaa ihmisten oikeuksiin ja tarpeisiin myös kaikkein köyhimmissä maissa.

Kehitysmaiden yritystoiminnan vahvistamisessa on toimikunnan mielestä tärkeää kiinnittää huomiota työpaikkojen laatuun ja noudattaa YK:n työjärjestö ILOn ihmisarvoisen työn kriteereitä.

– Kaikilta kehitysyhteistyövaroin tuettavilta yrityksiltä on edellytettävä kansallisten ja kansainvälisten normien mukaista vastuullista toimintaa. Lisäksi niiden on pystyttävä osoittamaan, että liiketoiminnalla on köyhyyttä vähentävä vaikutus.

KPT:n mielestä yksityisten toimijoiden vaikutuksia on tärkeä arvioida sekä etu- että jälkikäteen, jotta toiminta on mahdollisimman johdonmukaista. Yritysten saamasta julkisesta tuesta päätettäessä on arvioitava toiminnan kehitysvaikutukset, tehtävä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten arviointi sekä edellytettävä raportointia tuloksista.

Hallituksen uudet painotukset tarvitsevat toimikunnan mukaan rinnalleen selkeän toimintasuunnitelman ja yli hallituskausien ulottuvan ohjeistuksen, jota eri toimijat voivat noudattaa. Tarkennusta tarvitaan KPT:n mukaan erityisesti toiminnan ihmisoikeusperustaisuuteen, johdonmukaisuuteen, läpinäkyvyyteen sekä tuloksellisuuteen.

– Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyön välinevalikoima korostaa suomalaisten yritysten roolia kehitysmaiden yksityisen sektorin kehittämisessä. Tämä on tärkeä, mutta yksin liian suppea näkökulma.

– Suomen tulee edistää entistä johdonmukaisemmin kaikkien kumppanimaidensa talouden ja yksityissektorin vahvistamista sekä kiinnittää huomiota yrittäjyyden ja sitä tukevan elinkeinopolitiikan perusteisiin, KPT arvioi.

Toimikunta painottaa, että verotus on oleellinen osa jokaisen valtion taloutta sekä yhteiskunnan toimivuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamista.

– Suomen verotus ja kehitys -toimintaohjelma linjaa selkeästi, että kehitysmaiden verotuskyvyn parantaminen edellyttää kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta sekä eri tahojen yhteistyötä. Suomen kansainväliseen veropolitiikkaan liittyvät tavoitteet vaativat kuitenkin vielä kirkastamista.

KPT on huolissaan siitä, että kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaukset, niukat henkilöresurssit ja tulosseurannan haasteet vaikeuttavat kehityspolitiikan uusien painopisteiden viemistä käytäntöön.