Hallitus antoi esityksen valinnanvapauden lainsäädännöstä eduskunnalle. Keskeisin kritiikkimme sote-uudistusta vastaan on kulminoitunut juuri lähetekeskustelussa olevaan valinnanvapauslainsäädäntöön.

Asiantuntijat ovat esittäneet vahvoja epäilyjä siitä, että mikäli laaja valinnanvapaus toteutuu, sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet eivät toteudu.

Asiantuntijat ovat esittäneet vahvoja epäilyjä siitä, että mikäli laaja valinnanvapaus toteutuu, sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet eivät toteudu.

Laajan yhteisen näkemyksen mukaan sote-uudistuksen tavoitteet ovat sujuvat palveluketjut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraation kautta sekä painopisteen siirtyminen kevyempiin palveluihin, toiseksi kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa sekä kolmanneksi miten kolmen miljardin euron säästöt kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä toteutuvat.

Olemme tuoneet epäkohtia esille eduskuntaryhmämme lausunnoissa sekä ryhmäpuheenvuoroissamme asiaa koskevassa eduskuntakäsittelyssä.

Laajassa valinnanvapausmallissa pienet palveluntuottajat ovat jäämässä jalkoihin. Esityksessä on lisätty maakunnan vastuuta ja pienten toimijoiden toimintamahdollisuuksia, ja esimerkiksi mainittu, että henkilökohtaisesta budjetista voi myös henkilöltä ostaa palveluja. Onko vaikkapa järjestöjen tekemä palvelutuotanto säilymässä tällä mallilla?

Sote-uudistukselle ja valinnanvapausesitykselle asetetut tavoitteet ovat sinällään hyvät. Jotta nämä saavutetaan, on tärkeää, että kotimaisesta pk-yrittäjyydestä tulee uudistuksen keskeinen voimavara. Olen huolissani lain vaikutuksista pieniin yrityksiin. Kuinka varmistetaan, että pk-yritykset pääsevät markkinoille mukaan?

Näihin kysymyksiin en saanut selkeitä vastauksia.