Vaikka EU:ssa kuljetaan määrätietoisesti rajoitusten lisäämistä kohti, Suomen alkoholipolitiikka on menossa vastakkaiseen suuntaan. Muualla Euroopassa alkoholijuomien kulutus on ollut pitkään laskussa, mutta Suomessa nousussa.

Euroopassa alkoholipolitiikan peruslinjana on tuoda lisää rajoituksia alkoholihaittojen vähentämiseksi. Alkoholin ostamisen ikärajaa on korotettu kahdeksassa EU-maassa viimeisten 10 vuoden aikana. Ikäraja on alempi kuin 18 vuotta enää seitsemässä jäsenmaassa.

Vaikka EU:ssa kuljetaan määrätietoisesti rajoitusten lisäämistä kohti, Suomen alkoholipolitiikka on menossa vastakkaiseen suuntaan. Muualla Euroopassa alkoholijuomien kulutus on ollut pitkään laskussa, mutta Suomessa nousussa.

Tutkimusten mukaan alkoholin saatavuuteen tai verotukseen vaikuttavat muutokset EU-maissa menivät vuotta 2012 edeltävinä vuosina 69 tapauksessa rajoittavaan suuntaan ja vain 14 tapauksessa liberalisoivaan suuntaan.

Alkoholipolitiikalla tarkoitetaan julkisen vallan toimia, joilla ehkäistään alkoholista aiheutuvia sosiaalisia, terveydellisiä ja yhteiskunnallisia haittoja. Tärkeimmät keinot tässä ovat alkoholijuomien saatavuuden sääntely, alkoholimainonnan sääntely ja alkoholijuomien hintatasoon vaikuttaminen verotuksen avulla. Niillä on paras vaikuttavuus pienillä kustannuksilla.

Alkoholijuomien tai väkevien alkoholijuomien myynti on luvanvaraista 21 EU-maassa. Myyntipaikan sijainti on rajoitettu 17 maassa, myynti huoltoasemilla on kielletty tai rajoitettu 11 maassa, myyntipaikkojen tiheys on rajoitettu kuudessa maassa ja myyntiaikoja rajoitettu 11 maassa.

Esimerkiksi Liettuassa tuli määräys varata 20% alkoholimainoksen pinta-alasta varoitukseen alkoholin haitoista, samalla tavalla kuin tupakkamainonnassa on varoitustarrat. Irlannissa vuoden 2015 alkoholilain mukaan normaali anniskeluaika on päätettävä viimeistään klo 00.30, alkoholimainonnan sisältö rajattiin tuotetietoon ja varoitukset terveyshaitoista laitettiin pakkauksiin, mainoksiin ja anniskelupaikkoihin. Hollannissa yli 15-prosenttiset juomat ovat luvanvaraisissa erikoismyymälöissä, Tanskassa tarkistetaan ostajan ikä kuvallisesta henkilöllisyystodistuksesta.

Italiassa takana on vuosikymmeniä määrätietoista työtä. Italian ravitsemussuosituksissa vielä 1970-luvulla viiniä suositeltiin energian lähteenä, mutta seuraavalla vuosikymmenellä sitä alettiin pitää tyhjien kalorien lähteenä. Vuonna 2001 alkoholin käyttö kiellettiin Italian työpaikoilla ja budjettiin otettiin määräraha alkoholitutkimukseen. Vuonna 2007 liikennejuopumuksen promilleraja laskettiin 0,5 promilleen, nuorilla ja ammattikuljettajilla nollaan. Koko perheen on lopetettava alkoholin käyttö, jos yksi hakeutuu hoitoon. Vuonna 2012 nostettiin oston ikäraja Italiassa 18 vuoteen.

Seurauksetkin ovat selkeät. Italiassa on miehistä raittiita yli 20%, Suomessa alle 10%. Naisista Italiassa raittiita on yli 40%, Suomessa hieman yli 10%. Alkoholin kulutuksen vähentymisestä huolimatta työpaikat baareissa ovat lisääntyneet.

Italiassa on miehistä raittiita yli 20%, Suomessa alle 10%. Naisista Italiassa raittiita on yli 40%, Suomessa hieman yli 10%. Alkoholin kulutuksen vähentymisestä huolimatta työpaikat baareissa ovat lisääntyneet.

Tuntia ennen jalkapallo-ottelua ja kaksi tuntia ottelun jälkeen on anniskelu ja osto kielletty. Anniskeluaika päättyy klo 02.00. Terveysministeri raportoi vuosittain parlamentille alkoholihaittojen vähentämiseksi tehdyistä toimista.

2000-luvulla Italiassa otettiin käyttöön annoksen käsite, 12 grammaa puhdasta alkoholia. Vuonna 2014 määriteltiin vähäisen riskin kulutuksen taso: 12g/päivä naisille ja 24 g/päivä miehille.

Voiko alkoholin käytölle määrittää turvallista rajaa? Tutkimusten mukaan ei. Joidenkin haittojen, esimerkiksi syöpien, riski ylittyy jo yhdestä päivittäisestä annoksesta ja riskit ovat erilaisia eri yksilöille. Vähäisen riskin tasoa määritellään väestöviestintää varten, se on taso, jota noudattamalla keskimääräisen henkilön eri syiden yli summatun kuolleisuusriskin ei vielä pitäisi olla kohonnut.

Vuonna 2016 vähäisen riskin taso määriteltiin EU-maissa eri tavoin, se vaihteli 10-32 grammaan naisilla ja 10-40 grammaan miehillä. Kreikassa ja Unkarissa raja oli miehillä korkein: 48 g.

Ei ole yksiselitteistä menetelmää, miten suositustasot johdetaan epidemiologisista riskikäyristä, joita on eri sairauksille. Eri maissa on erilaiset ikä- ja kuolemansyyjakaumat.

Absoluuttisen riskin näkökulma otetiin ensimmäisenä käyttöön Australiassa 2009. Siinä lasketaan todennäköisyys kuolla alkoholisyystä elinaikana, jos juo koko ajan tietyllä kulutustasolla. Se ilmaistaan suhdelukuna riskijoukon lukumäärää kohden esimerkiksi 1/100, 1/1000, 1/1000000. Tämä on standardimenetelmä esimerkiksi ympäristömyrkkyjen riskien arviointiin. Ympäristömyrkkyjen sallimisessa riskitaso on 1/10000.

Alkoholiasioissa ollaan höllempiä. Riskitasoa 1/100 pidetään vähäisen riskin maksimina. 10 g alkoholia päivässä kulutuksella alkoholisyistä kuolemisen riskitaso alittuu jokaisessa EU-maassa ja yli 30 g kulutuksella ylittyy jokaisessa EU-maassa paitsi miehillä Irlannissa.

Suomessa yleensä tunnetaan vain korkean riskin taso, joka on kehitetty lähinnä kliiniseen käyttöön: silloin lääkärin on perusteltua yrittää saada potilas vähentämään juomistaan.

Artikkelien tiedot perustuvat SOSTE:n seminaariin eduskunnassa 27.4.2017