Jerusalem yhdistyi kuuden päivän sodan melskeissä 50 vuotta sitten. Kaupunki on yhä Lähi-idän kriisin osapuolten kiistakysymys. Yksi on varmaa: Israel ei yhdistyneestä Jerusalemista luovu.

Israelissa juhlitaan 50 vuotta sitten yhdistynyttä Jerusalemia, jonka vanha kaupunki, Länsimuuri ja Temppelivuori päätyivät Israelin armeijan haltuun kuuden päivän sodan päätteeksi 1967.

22 vuotta Israelissa YLE:n kirjeenvaihtajana työskennellyt Rony Smolar kertoo, että Jerusalemin yhdistymistä ja toisaalta voittoa ylivoimaisesta vihollisesta pidetään juutalaisten keskuudessa yhä suurena ihmeenä.

50 vuotta sitten Israelin olemassaoloa uhkasivat kaikki naapurimaat, Egypti, Jordania ja Syyria, muiden arabimaiden avustamana. Varmalta tappiolta säästyttiin kuitenkin nerokkaan sotastrategian ansiosta.

Viime vuonna kaupungissa tapahtui toista sataa puukotusta ja pinnan alla kuohuu jatkuvasti. Juutalaisten paluumuuton myötä Jerusalemistakin on tullut kansojen sulatusuuni

Ensimmäisenä polvilleen joutui Egypti, joka oli varustautunut hyökkäämään sekä maalta että ilmasta. Smolar kertoo, että Israel päätyi pommittamaan Egyptin lentokenttien kiitoratoja, jotta tuhoa aiheuttavat koneet eivät pääsisi ilmaan.

– Pommitukset ajoitettiin tarkasti 15 vaille kahdeksaksi aamulla, jolloin Egyptin armeijan sotilaiden arvioitiin olevan matkalla asemapaikoilleen, Smolar kertoo.

Sota olikin ohi muutamassa tunnissa, vaikka Egypti oli varustanut 100 000 sotilaan joukon Israelin vastaiselle rajalleen.

Kun sitten Israel pudotti parikymmentä Syyrian sotakonetta, se riitti pohjoisen naapurin kesyttämiseksi.

Israel otti sodassa haltuunsa Jordanian miehittämän Jerusalemin vanhan kaupungin, Länsimuurin ja Temppelivuoren. Samalla toteutui yksi 19 vuotta aiemmin perustetun Israelin valtion tavoitteista: Jerusalem yhdistyi.

Yhdistynyt, jakamaton Jerusalem on eittämättä yksi Israelin valtion kulmakivistä, josta maa ei luovu. Roni Smolarin mukaan se on hyvä pitää mielessä, jos ja kun Lähi-idän kiistan osapuolet vielä palaavat neuvottelupöytään. Tällä hetkellä siitä ollaan vielä kaukana. Osapuolet eivät luota toisiinsa.

Smolar pitää valitettavana sitä, ettei juutalaisten ja Länsirannalla asuvan arabiväestön välillä ole juuri muuta yhteydenpitoa kuin se, että osa käy Israelin puolella töissä. Israelin valtion perustamisen jälkeen maa on käynyt seitsemän sotaa eli yhden vuosikymmenessä. Rajakahakoita on niiden lisäksi ollut lukematon määrä.

Vastoin yleistä luuloa, Israel ei Smolarin mukaan ole pyrkinyt valloittamaan vihollistensa alueita. Kuuden päivän sodassa vallatut alueet, kuten Sinai, oli tarkoitus vaihtaa rauhaa vastaan. Israel luovuttikin alueen Egyptille, vaikka Sinailla on myös öljy- ja kaasukenttiä, joita Israel ehti laittaa alulle.

– Se oli merkittävä rauhanele Israelilta, Smolar muistuttaa.

Rauhanneuvotteluissa on aina kyse kompromisseista. 2000-luvulla avokätisimmät sovintoehdotukset tulivat Ehud Barackilta vuonna 2000 ja Ehud Olmertilta vuonna 2003. Samankaltaisia myönnytyksiä Israelilta on enää turha odottaa.

Vaikka Israel ei yhdistyneestä Jerusalemista luovukaan, Smolar uskoo, että tulevaan kompromissiin saattaa sisältyä se, että palestiinalaisille annettaisiin oma hallintoalue kaupungista.

– On myös mahdollista muodostaa tiettyjä vapaita käytäviä Temppelivuorelle, hän uskoo.

Israelin kädenojennuksiksi hän laskee senkin, että pääasiassa juutalaisten asuttamalle niin sanotulle C-alueelle voidaan ottaa myös palestiinalaisia asukkaita.

Ulkomaiden suurlähetystöt katosivat yhdistyneestä Jerusalemista. Kristityt ympäri maailmaa päättivät uida vastavirtaan ja perustivat oman, kansainvälisen suurlähetystönsä, International Christian Embassy Jerusalem (ICEJ)-nimisen toimipisteen Jerusalemiin 1980.

ICEJ:n Arise-työn johtaja Jani Salokangas kertoo, että vuonna 1984 perustettu Suomen osasto on ollut vahva toimija koko maailmanlaajuisessa ICEJ-verkostossa.

Suomen osasto on muun muassa avustanut juutalaisten paluumuuttoa Israeliin.

Neljä vuotta Jerusalemissa itsekin asunut Salokangas muistuttaa, että yhdistynyt kaupunki elää sellaisissa arjen ja turvallisuuden haasteissa, joita suomalaisen on vaikea käsittää. 866 000 asukkaan Jerusalem on kroonisten liikenneruuhkien ja turvallisuusuhkien kaupunki.

Viime vuonna kaupungissa tapahtui toista sataa puukotusta ja pinnan alla kuohuu jatkuvasti. Juutalaisten paluumuuton myötä Jerusalemistakin on tullut kansojen sulatusuuni.

Salokangas antaa israelilaisille tunnustusta sinnikkyydestä, rohkeudesta ja oikeasta tahtotilasta. Kaikkien haasteiden keskellä esimerkiksi Israelin talous on pysynyt kasvu-uralla. 50 vuotta sitten yhdistynyt Jerusalem on uudelleen alkanut houkuttaa ulkomaiden lähetystöjä palaamaan kaupunkiin.

Yhdysvallat on väläytellyt lähetystönsä siirtoa Tel Avivista takaisin Jerusalemiin. Mikäli näin tapahtuisi, seuraisi moni perässä. Salokangas uskoo, että liki neljä vuosikymmentä lähetystöään Jerusalemissa pitänyt ICEJ on tullut jäädäkseen.

– Lähetystön tahtotila on korkeampi kuin koskaan, hän sanoo.