Kristillisdemokraattien ensimmäinen kansanedustaja ja entinen puheenjohtaja Raino Westerholm kuoli 1. kesäkuuta 97-vuotiaana. Hän nousi eduskuntaan Suomen Kristillisen Liiton ehdokkaana 1970.

Raino Westerholm kuoli 1. kesäkuuta Helsingissä 97-vuotiaana. Hän oli syntynyt 20. marraskuuta 1919 Kuusankoskella.

Viime syyskuusta lähtien Westerholm oli vanhin elossa oleva kansanedustaja.

Westerholm osallistui sekä talvi- että jatkosotaan.

–  Puolustaessaan Äyräpään sillanpääasemaa raskaassa tulituksessa kesällä 1944 hän oli pataljoonansa esikunnan ainoa haavoittumatta säilynyt upseeri, kertovat Jouko Jääskeläinen ja Timo Erkama muistokirjoituksessa.

Erkama on emeritus professori ja Westerholmin vävy. Jääskeläinen aloitti nuorena Suomen Kristillisen Liiton toiminnasta Westerholmin ollessa puheenjohtajana. Jääskeläisestä tuli myöhemmin neljän kauden KD-kansanedustaja.  Kuntapoliitikkona hän on samaten tehnyt pitkän uran ja istuu edelleen Vantaan kaupunginvaltuustossa.

Westerholm valmistui 1943 metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta. Hän avioitui libristi Sirkka-Liisa Eirolan kanssa 1945. Perheeseen syntyi neljä lasta.

Ei niin, että olisimme saarnanneet Sanaa eduskunnassa, mutta kaikkiin ratkaisuihin pyysimme Jumalan johdatusta.

Raino Westerholm valittiin ensimmäisen kerran Kuusankosken kauppalanvaltuustoon vuonna 1964 sitoutumattomana ja SKL:n listalta vuonna 1968 valtakunnallisesti laskien yhtenä puolueen kolmesta kaupunginvaltuutetusta. Hänet valittiin Suomen Kristillisen Liiton ensimmäiseksi kansanedustajaksi maaliskuussa 1970 sekä puolueen puheenjohtajaksi 1973. Hän toimi eduskunnan jäsenenä kolmen kauden ajan sekä puolueen puheenjohtajana vuoteen 1981 asti. Muutettuaan pysyvästi Helsinkiin hän eläkevuosinaan toimi myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä.

–  Raino Westerholmin elämää leimasivat laaja ja antaumuksella tehty seurakunnallinen toiminta sekä järjestötyö. Hän oli Kuusankosken kirkkovaltuuston jäsen. Hänet tunnettiin lämminsieluisena ja vaikuttavana maallikkojulistajana. Rainon asennetta leimasi syvä kiinnostus ja lämpö kaikkia lähimmäisiään kohtaan. Tätä täydensi ja ikään kuin korosti Sirkka-Liisa -puolison melkein käsin kosketeltava sydämellisyys, Jouko Jääskeläinen muistelee.

Westerholmin poliittisen uran merkittävimpiä hetkiä olivat presidenttiehdokkuudet. Westerholm saavutti vuoden 1978 presidentinvaaleissa 8,8 prosentin tuloksen ja 24 valitsijamiestä. Vaalitoimituksessa Arkadianmäellä hän sai 25 ääntä kolmestasadasta. Hän oli presidenttiehdokkaana myös vuoden 1982 vaaleissa. Sotilasarvoltaan hän oli majuri.

– Minun poliittinen johtolankani on ollut tuoda Jumalan johdatusta päätöksentekoon. Jos Jeesus Kristus saisi olla suomalaistenkin hengellinen johdattaja, koko maan asiat olisivat nytkin paljon mallikkaammin, Westerholm pohti Länsiväylä-lehden haastattelussa vuonna 2016.

Westerholm ei pitänyt Kristillisdemokraattien nimenmuutoksesta. Hän oli tullut puolueeseen sen ollessa Suomen Kristillinen Liitto, eikä olisi halunnut uutta nimeä.

– Meillä oli oma yhteinen näky ja vedimme puolihengellistä linjaa. Ei niin, että olisimme saarnanneet Sanaa eduskunnassa, mutta kaikkiin ratkaisuihin pyysimme Jumalan johdatusta, hän kertoi 90-vuotishaastattelussaan KD-Lehdessä, marraskuussa 2009.

Westerholmit ehtivät olla naimisissa yli 70 vuotta. Iäkkäiden puolisoiden viimeinen kohtaaminen oli Sirkka-Liisan 100-vuotispäivillä helatorstain alla 23. toukokuuta.