Nuoret tekivät Suomessa itsemurhia toiseksi eniten kaikista EU-maista väestömäärään suhteutettuna vuonna 2013. Vuoden 2014 aikana 15–19 -vuotiaat suomalaisnuoret tekivät itsemurhia kaksi kertaa enemmän EU-maiden keskiarvoon verrattuna.

Suomen Mielenterveysseurasta muistutetaan, että itsemurhia voidaan ehkäistä tehokkaasti kysymällä itsemurha-ajatuksista, kuuntelemalla ja avun piiriin ohjaamalla.

– Itsemurhaa ajatteleva nuori haluaisi kyllä elää. Itsemurha-ajatukset heräävät, kun muita keinoja ei löydy psyykkisen kivun lievittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseksi. Itsemurhasta puhuminen antaa mahdollisuuden käsitellä tilannetta, jolloin nuori huomaa, että muitakin ratkaisuja ja toivoa todella on, sanoo kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseurasta.

Nuorten itsemurhayrityksiä ennakoivia riskitekijöitä ovat mm. viiltely ja muu itsensä vahingoittaminen, runsas alkoholin käyttö ja vähäiset sosiaaliset suhteet

Nuorten itsemurhayrityksiä ennakoivia riskitekijöitä ovat mm. viiltely ja muu itsensä vahingoittaminen, runsas alkoholin käyttö ja vähäiset sosiaaliset suhteet.

– Itsensä vahingoittamiseen tulee aina suhtautua vakavasti, vaikka nuorella ei olisikaan tarkoituksena tappaa itseään. Merkittävä osa itsemurhayrityksistä on harkitsemattomia. Vaikea elämäntilanne saattaa tuntua hetkellisesti umpikujalta, jolloin epätoivo kasvaa. Keskustelemalla ja erilaisia ratkaisuja hahmottelemalla voidaan ehkäistä itsemurhayrityksiä, sanoo Ruishalme.

Itsetuhoisuudesta ja itsemurha-ajatuksista puhumista usein pelätään, koska sen ajatellaan lisäävän itsemurhariskiä. Todellisuudessa puhumattomuus on vaarallisempaa kuin puhuminen. Aito välittäminen ei vahingoita toista ihmistä.

Jos nuoren jaksaminen huolestuttaa, on hyvä ensiksi rauhallisesti selvittää, mitä hän tuntee. Myötätuntoinen kuuntelu ja keskustelun ylläpitäminen kysymyksillä rohkaisevat toista kertomaan olostaan. Toivottomuuden ilmetessä kannattaa kysyä myös mahdollisista itsemurha-ajatuksista ja pohtia, miten vaikeassa tilanteessa olevan jaksamista voitaisiin tukea esimerkiksi ammattiapua hakemalla.

– Erityistä huolta tulee pitää nuorista, joiden läheinen on tehnyt itsemurhan. Kokemus perheenjäsenen tai esimerkiksi läheisen ystävän itsemurhasta lisää riskiä päätyä samaan ratkaisuun. Läheisen itsemurha on vakava psyykkinen kriisi, johon jokaisen tulisi saada tukea, sanoo Surunauha ry:n toiminnanjohtaja Viivi Suihkonen.

Itsemurha-ajatuksista rohkeasti kysyminen kuuluu sekä erilaisille ammattiryhmille että huolestuneille läheisille. Maailman itsemurhien ehkäisypäivää vietetään joka vuosi 10.9. eri puolilla maailmaa.

Tänä vuonna Suomen Mielenterveysseura ja Surunauha ry järjestävät Helsingissä Allergiatalossa maanantaina 11.9. seminaarin, jossa tarjotaan tietoa ja välineitä nuorisotyöntekijöille itsemurha-ajatuksista kysymiseen ja nuorten kohtaamiseen.