Päivi Räsänen ehdottaa, että kaikilla suomalaisilla olisi oikeus päästä fysioterapeutin suoravastaanotolle
5.10.2017 klo 12:48 Politiikka Samuli Rissanen
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen toivoisi, että fysioterapeutin suoravastaanotto olisi lakii säädetty oikeus kaikille suomalaisille. (Kuva: Jukka Salmi)
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen esittää, että fysioterapeutin suoravastaanotto olisi lakiin säädetty oikeus kaikille suomalaisille. Se toisi oikea-aikaista hoito potilaalle ja säästöjä yhteiskunnalle.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen ehdottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä fysioterapeutin suoravastaanotto olisi perusteltua ottaa riittävässä laajuudessa käytännöksi. Suoravastaanotot pitäisi Räsäsen mielestä nähdä luontevana osana uutta sotea.
– Kokemusten mukaan fysioterapeuttien suoravastaanotoilla saavutetaan oikea-aikainen ja oikea hoito potilaalle. Silloin kun on kyse toiminnallisesta häiriöstä, saattaa jo yksi fysioterapeutin arvio- ja ohjauskerta antaa potilaalle itselleen ne avaimet, joiden avulla hänen oireensa korjaantuu, Räsänen sanoo.
Hänen mukaansa tähänastisten kokemusten perusteella fysioterapeutin suoravastaanotosta on saatu niin lupaavia tuloksia, että pitäisi harkita, voisiko suoravastaanotolle pääsemisen olla kaikkien Suomen kansalaisten lakiin säädetty oikeus samaan tapaan kuin Norjassa jo on.
Räsänen jätttää tänään aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet vaivaavat joka viidettä työikäistä ja useampaa kuin joka kolmatta eläkeläistä. Yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinten sairaus
Fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat yleistyneet terveydenhuollossa ympäri maata. Sen sijaan, että tuki- ja liikuntaelinvaivan takia perusterveydenhuoltoon hakeutunut potilas jäisi jonottamaan pääsyä lääkärille, hänet ohjataan yhä useammin suoraan fysioterapeutille.
– ”Fysioterapeutille ensin” -käytäntöä hyödynnetään jo useissa kunnissa ja kuntayhtymissä ja joissakin työterveyshuolloissa. Sen laajentaminen kaikkialle perusterveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon on tutkimuksien ja kokemuksien valossa perusteltua, Räsänen arvioi.
Niin lääkäreiltä, fysioterapeuteilta kuin asiakkailta on saatu erinomaista palautetta toimintamallista. Monilla paikkakunnilla lääkäritkin ovat osallistuneet suoravastaanottokoulutuksiin.
– Tutkimukset osoittavat, että fysioterapeutin suoravastaanotto ehkäisee työkyvyttömyyttä tehokkaammin kuin mikään muu yksittäinen tähän asti käytössä ollut toimenpide, Räsänen perustelee ehdotustaan.
Esimerkiksi työterveydenhuolto Helsingissä on arvioinut, että suoravastaanottotoiminta heidän tavoittelemassaan laajuudessa tuottaa Helsingin kaupungille kymmeniä tuhansia työkykyisiä päiviä lisää ja sairauspoissaolokustannuksissa useamman miljoonan euron säästöt vuodessa.
– Mistään muusta toiminnasta Työterveys Helsinki ei ole saanut yhtä hyviä pisteitä asiakastyytyväisyyskyselyssä kuin fysioterapeutin suoravastaanotosta.
Suoravastaanottokoulutuksen suorittaneella fysioterapeutilla on mahdollisuus kirjoittaa lähete jatkofysioterapiaan, ohjata käyttämään reseptivapaita särky- ja tulehduskipulääkkeitä ja tarvittaessa kirjoittaa 3-5 päivän sairausloman. Fysioterapeutin ohjauksella, tuella ja kotiohjeilla työ- ja toimintakyvyn palautuminen nopeutuu. Kaikki kipuoireiset eivät tarvitse lääkärin vastaanottoa.
– On todettu, että huolella tutkitut ja yksilöidyt ohjeet saaneet potilaat tarvitsevat fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille.
– Fysioterapeutit hallitsevat tuki- ja liikuntaelinvaivojen toiminnallisen tutkimisen ja erottelun myös vaivojen varhaisvaiheessa ja osaavat arvioida, milloin asiakas hyötyy juuri fysioterapeutin ydinosaamisesta ja tarvittaessa hänet ohjataan eteenpäin lääkärille, Räsänen kertoo.
Hän muistuttaa, että fysioterapeutin suoravastaanotto tuo merkittäviä kustannussäästöjä yhteiskunnalle verrattuna nykyiseen lääkäripainotteiseen kipupotilaan tutkimiseen ja hoitoon.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet vaivaavat joka viidettä työikäistä ja useampaa kuin joka kolmatta eläkeläistä. Yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinten sairaus.