Heini Röyskön esikoisromaani Mustat ikkunat tuli painosta syyskuussa. Jo nyt on käynyt ilmi, että hän on saanut kirjansa myötä tehdä jotain sen hyväksi, että ihmisten ymmärrys lisääntyisi mielen sairauteen sairastuneita ja heidän omaisiaan kohtaan.

– Päällimmäisenä on kiitollinen olo, varsinkin kun kirjoitusprosessi oli kivulias. Halusin kivusta huolimatta tehdä kirjan, jotta pystyisin sanoittamaan mielenterveysomaisen elämää, Heini Röyskö toteaa.

Mustat ikkunat on sukupolviteos, joka alkaa 1930-luvulta ja jatkuu nykyaikaan. Juonen tapahtumissa ja henkilöiden tunteissa on totuuspohjaa, mutta kirja on silti fiktiivinen.

Heini Röyskö, 41, tiesi jo nuorena, että jonain päivänä hän kirjoittaisi. Lapsuudessa hän tunsi olevansa yksin ja yksinäinen, eikä samaistumispintaa ollut.

– Jospa olisin saanut luettavakseni tällaisen kirjan, olisin varmasti ymmärtänyt, että on muitakin, en ole maailmassa ainoa, joka kantaa perheen ahdistusta.

–  Inspiraationa on äitini suku ja äitini keskivaikea masennus. Vaikkei jokainen tapahtuma olekaan omakohtaisesti kokemani, tunnelma on.

Ahdistus nousi muistojen myötä kirjoittaessa pintaan, vaikka lapsuudesta on matkaa.

– Tietyistä asioista kirjoittaessani se tuntui fyysisenä kipuna rintalastassa.

Ahdistus nousi muistojen myötä kirjoittaessa pintaan, vaikka lapsuudesta on matkaa. – Tietyistä asioista kirjoittaessani se tuntui fyysisenä kipuna rintalastassa.

Kolme vuotta sitten, syksyllä 2014, Heini avasi perheensä kanssa keskustelun. Se, että hän kirjoittaisi kokemuksistaan kirjan, aiheutti luonnollisesti prosessointia lähiomaisissa.

Hänen piti kirjoittaa, vaikka se repi joitakin haavoja auki. Oli aika solmia sovinto menneisyyden kanssa. Kirjoittamisesta tuli sovinto, sovitus.

Ensimmäinen versio oli omaelämäkerrallinen. Hän kuitenkin hyllytti sen ja vaihtoi tyyliä.

– Huomasin, että saisin fiktiivisestä tarinasta enemmän ilmaisuvoimaa. Oli hyödyllistä mennä eri ihmisten nahkoihin, nähdä eri näkökulmat. Raskainta oli yrittää sovittautua itsetuhoisuuden ja kuolemankaipuun tunteisiin. Sairastuneen läheinen sairastuu herkästi myös itse.

Hän kirjoitti myös henkilöistä, joita ei ole edes tavannut.

– Moni heistä on kuollut jo paljon ennen syntymääni. Vietin aikaa Kansallisarkistossa. Vanhojen kirjeiden kautta pääsin kontaktiin heidän kanssaan.

Käydessään nuorena yliopisto-opiskelijana terapiassa Heini rakensi identiteettiään oikean kokoiseksi.

– Minun oli vaikea löytää sitä, minkä kokoinen olen. Mihin pitää ihmisenä kyetä? Eikö normaalia olisi ollut jaksaa viettää vapaapäivä? Masentuneena ei pysty edes siihen.

Saattoi olla niin, ettei äiti jaksanut tavallista lauantaipäivää, kun taas isä matkusti ilman aikaerouupumuksia maanosasta toiseen. Heini näki sekä masennuksen että kutsumuksen voiman: ne menevät kaiken muun yli.

Saattoi olla niin, ettei äiti jaksanut tavallista lauantaipäivää, kun taas isä matkusti ilman aikaerouupumuksia maanosasta toiseen. Heini näki sekä masennuksen että kutsumuksen voiman: ne menevät kaiken muun yli.

Kun kirja tuli painosta, oli kulunut kolme vuotta aloituksesta. Myös lähiomaiset olivat antaneet luvan julkaisuun.

– Nyt olen enemmän sinut oman menneisyyteni ja menneisyyteni henkilöiden kanssa. Rohkaisevaa palautetta on tullut, mutta toki jännitän sitä, millaista vastakaikua tekstini vielä saa.

 

Hanki ammattiapua!

Esikoisromaanin julkaissut Heini Röyskö kehottaa hankkimaan rohkeasti ammattiapua. Lue Röyskön kehotuksesta ja omista kokemuksista lisää täältä

 

Heini Röyskön romaania Mustat ikkunat voi hankkia täältä:  https://holvi.com/shop/roysko/