Suomessa palokuolemia on yhä reippaasti muihin länsimaihin verrattuna

24.10.2017 klo 11:48 Politiikka Samuli Rissanen

Suomi eroaa muista länsimaista, kun verrataan tulipaloissa kuolleiden ihmisten määrää. Verrokkimaissa Ruotsissa ja Englannissa palokuolemia on suhteessa selvästi vähemmän. Vain Itä-Euroopan maissa tilanne on Suomea heikompi.

Suomessa palokuolemien määrä on saatu 2010-luvulla vähenemään noin neljänneksellä edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Edelleen palokuolemia on noin 80 vuosittain.

Ruotsissa kuolemia on väkilukuun suhteutettuna kolmannes vähemmän ja Englannissa, jonka rakennuskanta on ainakin mielikuvissa huterampaa ja heikompaa, palokuolemat ovat vielä selvästi harvempia.

Kirsi Rajaniemi sisäministeriöstä kertoo, että vain Itä-Euroopan maissa, kuten naapurimaassa Virossa, palokuolemat ovat selvästi Suomea yleisempiä.

– Kahvinkeitin osataan sammuttaa ja leivänpaahdinkin on turvallinen, mutta keittiön isoin sähkölaite, liesi, on lähtökohtana suurimmassa osassa vahinkoja aiheuttavia tulipaloja

Rajaniemen mukaan syynä on maiden vanha rakennuskanta.

Kuolemia aiheuttavia tulipaloja syttyy asuinrakennuksissa noin 3000 vuosittain, ja ne syttyvät ruuanlaittotilanteista. Rajaniemen mukaan ongelmatilanteet liittyvät erityisesti lieden käyttöön.

– Kahvinkeitin osataan sammuttaa ja leivänpaahdinkin on turvallinen, mutta keittiön isoin sähkölaite on lähtökohtana suurimmassa osassa vahinkoja aiheuttavia tulipaloja.

Paloturvallisuuteen on kiinnitetty viimeisimmissä sisäisen turvallisuuden ohjelmissa erityistä huomiota, ja palokuolemien määrä on saatu laskuun. Esimerkiksi vuonna 2006 palokuolemia oli 126, viime vuonna reilut 80. Rajaniemi arvioi, että tulipalokuolemia ei välttämättä saada vähenemään enää nykyisillä keinoilla vaan tarvitaan kunnianhimoisempia, isompia askeleita.

Paloturvallisuutta määrittää pelastuslaki. Sen mukaisesti palovaroittimet on säädetty pakollisiksi kaikissa asuinrakennuksissa, lastenrattaita ei saa jättää porraskäytäviin ja vihreät poistumistieopasteet ovat arkipäivää kaikkialla.

Rajaniemen mukaan väestön ikääntyminen, toimintakyvyn heikkeneminen ja toisaalta kotona asuminen pitkään haastavat paloturvallisuuden.

Kaisa Eskelinen Vanhustyön keskusliitosta, Matti Myllymäki Innohome oy:sta, kansanedustaja Sari Tanus, sisäministeriön Kirsi Rajaniemi ja Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo pohtivat paloturvallisuutta erityisesti vanhusten näkökulmasta eduskunnan kansalaisinfossa. Kuva: Jukka Salmi

Kaisa Eskelinen Vanhustyön keskusliitosta kertoo, että liitolla on ollut viimeiset reilut kaksi vuotta käynissä erityinen Kodinturva-hanke, jossa on keskitytty kotona selviytymiseen ja arkiteknologian hyödyntämiseen.

Paloturvallisuutta paratavaa arkiteknologiaa voi olla esimerkiksi liesihälytin, itsestään laskeutuva palovaroitin, erilaiset muistuttimet ja avaimen ja lukon apuvääntimet.

Kunnissa arkiteknologian ja korjausneuvojien käyttö ja saatavuus vaihtelee. Järjestö teetti aiheesta kyselyn, johon vastasi 73 vanhustyön johtajaa eri kunnissa.

Vain suurimissa kunnissa on älykoteja, joissa voi tutustua kotona asumista tukevaan teknologiaan.

Teknologialainaamoja oli viidesosalla vastanneista. Vajaa puolet teki yhteistyötä korjausneuvojien kanssa.

Itse ”härpäkkeitä” eli arkiteknologiaa on lainattavissa. Turvapuhelimia ja rannekkeita on saatavilla yleisesti, mutta muistuttimia, ajastimia ja tablettitietokoneita on tarjolla vähemmän.

Eskelisen mukaan tilanne on parantunut hieman hankkeen aikana ja aiheeseen aletaan herätä kunnissa.

Ikäinsituutin johtajan Päivi Topon mukaan apuvälinelainsäädäntö on monimutkainen ja lieden turvalaitteita tunnetaan varsin huonosti.

– Tiedosta on pulaa ja on myös asenteellista ongelmaa, ei pelkästään Suomessa. Ruotsissa on sama tilanne, vaikka siellä on satsattu asiaan, Topo kerto0 paloturvallisuusriskeistä muistisairaan näkökulmasta.

Paloturvallisuusteknologiaa valmistavan Innohome oy:n Matti Myllymäki arvioi, että tärkein kohderyhmä ovat ikäihmiset, sillä paloturvallisuusriskit kasvavat yli 80-vuotiailla 10-20-kertaiseksi nuoriin ikäluokkiin verrattuna.

Vastoin yleistä luuloa, esimerkiksi nykyaikaiset keittiöt ja niissä käytetyt sähkölaitteet ja materiaalit eivät ole muuttuneet paloturvallisemmiksi. Päinvastoin, induktioliesi on osoittautunut vaarallisimmaksi ja nykyiset materiaalit palavat nopeammin.

– Keittiön sähkölaitteiden uudet materiaalit aiheuttavat palaessaan myrkkyjä kuten syanidihiilivetyä, jotka tappavat nopeammin kuin tuli. Evakuointiaika on vain muutamia minuutteja, Myllymäki sanoo.

Innohome oy valmistaa esimerkiksi liesivahteja, jotka asetetaan magneetilla pistorasian tai lieden alle. Liesivahteja puuhataan pakollisiksi kaikkiin uusiin ja remontoitaviin keittiöihin esimerkiksi Ruotsissa. Myös Yhdysvalloissa on vireillä 2020-ohjelma, jolla pyritään parantamaan paloturvallisuutta.

– Teknologiaa siihen on kyllä saatavilla, Myllymäki kertoo.

Kotien paloturvallisuutta ja turvallista vanhuutta pohdittiin tänään Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanuksen emännöimässä seminaarissa eduskunnan kansalaisinfossa.

Tanus uskoo, että nykytekniikan avulla omassa kodissaan asuvien vanhusten turvallisuutta voidaan parantaa. Hän toivoo, että esimerkiksi liesivahdit saataisiin pakollisiksi kodin turvallisuusvarusteeksi Suomessa.

Tanus on aikeissa tehdä liesivahdeista toimenpidealoitteen.

Ylös