Östman kolumnissaan: Hallituksen nollasummapeli lapsiperheiden kustannuksella
2.11.2017 klo 12:21 Kolumnit Peter Östman
Lokakuun puolenvälin vaiheilla keskustelimme eduskunnassa kiinteistöveron korotuksesta. Hallitusohjelman mukainen 100 miljoonan euron kiinteistöveron korotus on aikomus toteuttaa portaittain hallituskauden aikana siten, että verotulot kasvaisivat vuodesta 2016 vuoteen 2019 kunakin vuonna noin 25 miljoonalla eurolla.
Hallitus päätti puoliväliriihessä keväällä 2017 alentaa varhaiskasvatusmaksuja pieni- ja keskituloisilta sekä perheiltä, joilla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa. Maksujen muutokset koskevat kuntien järjestämää varhaiskasvatusta ja merkitsevät yhteensä noin 71 miljoonan euron tulomenetystä kunnille. Näitä tulomenetyksiä hallitus osittain kompensoi korottamalla kiinteistöveron ala- ja ylärajaa. Vuodelle 2018 ehdotetut kiinteistöverokorotukset olisivat siten yhteensä 50 miljoonaa euroa.
Kiinteistöveronkorotuksen maksajiksi joutuvat ne samat lapsiperheet ja siinä sivussa yksinasuvat vanhukset ja muut pienituloiset.
Asiantuntijoiden lausunnoissa suhtaudutaan pääsääntöisesti kriittisesti kiinteistöveron korotukseen ja muistutettiin sen vaikutuksesta asumiskustannuksiin. Ne kun ovat viime vuosina kasvaneet käytettävissä olevia tuloja nopeammin.
Kiinteistöveron korotuksen tavoitteena on osittain päivähoitomaksujen alentamisesta syntyneen rahoitusvajeen paikkaaminen kunnille.
Kiinteistöveronkorotuksen maksajiksi joutuvat ne samat lapsiperheet ja siinä sivussa yksinasuvat vanhukset ja muut pienituloiset. Tästä olen huomauttanut myös salikeskustelussa. Toivottavasti hallitus muuttaa esityksensä.