”Päätös länsimetron aloittamisesta voidaan tehdä pian”

7.11.2017 klo 11:34 Kotimaa KD Lehti

Maanantaina tehtiin kolmas onnistunut koeajo länsimetron osuudella. Päätös metroliikenteen aloittamisesta saattaa syntyä näinä päivinä.

HKL kertoo ajaneensa maanantaina kolmannen onnistuneeksi laskettavan koeajon länsimetron osuudella. Maanantaina oli ensimmäinen päivä, kun metroa liikennöitiin HSL:n suunnittelemien uusien, väljemmät kääntöajat sallivien ja metroliikenteen luotettavuutta parantavien aikataulujen mukaisesti.

Onnistuneeksi koeajo lasketaan, jos 90 prosenttia junista lähtee pääteasemalta ajoissa tai enintään minuutin myöhässä ja yli kahden minuutin myöhästymisiä aikatauluun nähden ei tule.

– Uudet aikataulut tuntuvat nyt toimivan, mistä osoituksena oli heti kolmas, onnistunut koeajopäivä, kiittää HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

Uudet aikataulut tuntuvat nyt toimivan. – Ville Lehmuskoski

– Aikataulut sallivat lisää pelivaraa metron pieniin häiriötilanteisiin niin, että häiriöt eivät näy merkittävästi matkustajaliikenteessä ja niistä palaudutaan nopeasti.

HKL:n asettamat matkustajaliikenteen aloittamisen laatukriteerit, joihin koeajojen lisäksi kuuluu asema- ja teknisten järjestelmien häiriöttömän käytön jakso, on siis nyt molemmat saavutettu. Länsimetron osuudella jäljellä olevat työt on aikataulutettu ja valmistuvat tämän viikon aikana.

Tiedotustilaisuudessa 20. lokakuuta todettiin, että metroliikenne voi alkaa noin viikon kuluessa päätöksen tekemisestä. Näyttää mahdolliselta, että lauttasaarelaiset ja espoolaiset pääsisivät vihdoin metron käyttäjiksi marraskuun aikana.

– HSL:n arvio on, että päätös metron matkustajaliikenteen aloittamisesta voidaan tehdä pian. Alkuun bussilinjasto säilyy nykyisellään. Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussilinjat muuttuvat heti alkuvuodesta – tavoitteena on, että länsimetron liityntäbussiliikenne alkaa 3. tammikuuta 2018, kertoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Länsimetron liikennöinnin alkamisen jälkeen metrolinjan nimi muuttuu jälleen yksinkertaisesti metroksi.

 

Kovan onnen, monien myöhästymisten länsimetro

Länsimetro (ruots. Västmetron) on Helsingin metron rakenteilla oleva jatko Espooseen. Linja kulkee ensimmäisen vaiheen valmistuttua nykyisen metroradan pääteasemalta Ruoholahdesta Lauttasaaren, Otaniemen ja Tapiolan kautta Matinkylään ja sieltä toisen vaiheen valmistuttua eteenpäin Kivenlahteen.
Metrohankkeen ensimmäinen vaihe on kärsinyt merkittävistä viivästyksistä. Sen oli hankesuunnitelman mukaan tarkoitus valmistua syksyllä 2014, mistä avautumispäivää lykättiin useampaan otteeseen. Vuonna 2014 tarkistetun aikataulun mukaan metron ensimmäisen vaiheen oli tarkoitus aloittaa matkustajaliikenne elokuussa 2016, mikä myös näyttävästi mainostettiin, mutta kesäkuussa 2016 avaamisajankohtaa lykättiin taas myöhempään ajankohtaan. Avaamisajankohtaa siirrettiin saman kuun lopulla tammikuuhun 2017. Lokakuussa 2016 avautumisajankohtaa lykättiin jälleen, Länsimetro Oy:n arvioidessa joulukuun 2016 alulla metron aukeavan Tapiolaan asti aikaisintaan vuoden 2017 huhtikuussa ja kokonaisuudessaan saman vuoden kesäkuuhun mennessä, jolloin aloitettaisiin myös liityntäliikenne.
Keväällä 2017 Länsimetro Oy ilmaisi että tekniset edellytykset liikennöinnille täyttyisivät kesäkuussa 2017 ja että liityntäliikenteeseen voitaisiin siirtyä elokuussa 2017 syysaikataulujen käyttöönoton yhteydessä. Toukokuussa 2017 Länsimetro Oy kertoi kuitenkin että avautuminen siirtyy vähintään syyskuulle 2017. Myöhästymisiä on tullut tämän jälkeenkin. HSL on varautunut jatkamaan nykyisiä bussilinjoja vähintään vuoden 2018 alkuun saakka. (Lähde Wikipedia)

Kun koko metrolinja on käytössä, kulkevat Mellunmäestä lähtevät junat Tapiolaan ja Vuosaaresta lähtevät junat Matinkylään saakka.

Ensimmäisen rakennusvaiheen kustannukset

Eensimmäisen vaiheen kuluja arvioitiin ilman arvonlisäveroa vuoden 2008 hankesuunnitelmassa. Hankkeen noin 714 miljoonan hinta-arviossa suurin kuluerä oli metroasemat, joihin arvioitiin tarvittavan noin 240 miljoonaa euroa, reilu kolmasosa koko hankkeen kustannuksista. Asemien kustannuksista suurin osa tuli rakenteista (79 %), pysäköintilaitoksista (13 %) ja katujärjestelyjen muutoksista (5 %). Koko hankkeen kustannusosuuksissa niukasti asemien perässä tulivat metron tunnelit, joihin arvioitiin kuluvan noin 236 miljoonaa euroa, niin ikään hieman alle kolmasosa koko hankkeen hinta-arviosta. Tunnelien jälkeen seuraavaksi hintavin osa oli 13,9 kilometrin metrorata, johon arvioitiin kuluvan noin 146 miljoonaa euroa, eli viidesosa hankkeen budjetista. Hankkeen hinta-arvion loput 14 prosenttia muodostivat suunnittelu (7,0 %), rakennuttaminen (5,2 %), sekä maaperä- ja kalliotutkimukset (0,7 %).
Länsimetron ensimmäisen vaiheen hinta-arvio nousi tasaisesti suunnitteluajan alun 400 miljoonasta eurosta lopulta hieman yli miljardiin rakennustöiden loppupuolella huhtikuussa 2015. Metron kuluja pyrittiin projektin aikana karsimaan muun muassa lyhentämällä sen asemia kolmanneksella ja vähentämällä niiden sisäänkäyntejä kahdesta yhteen. Ensimmäisen vaiheen lopulliseksi hinnaksi arvioitiin 1 088 miljoonaa euroa maaliskuussa 2016. Alkuperäisen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kustannusarvioon nähden ylitys oli noin 240 miljoonaa euroa, eli noin 28 prosenttia.
Metrohankkeen kustannusten nousuun ovat vaikuttaneet merkittävästi pitkittyneen hankkeen aikana noussut hintataso, louhintatöissä paljastunut huonolaatuinen kallioperä, maanalaisten asemien odotettua korkeammat rakennuskustannukset, erilaiset kaavavalitukset, viranomaisten poikkeustilanteiden varalle asettamat vaatimukset, sekä vaatimus kaikkien sisäänkäyntien toteuttamisesta esteettöminä. Niittykummun asemasta, jonka rakentamisesta päätettiin vasta töiden ollessa käynnissä koitui noin 45 miljoonan euron lisäkustannukset. Matinkylän aseman yhteyteen tulevan terminaalin toteutus nosti kustannuksia noin 18 miljoonalla. (Lähde: Wikipedia)
Ylös