Eduskunta keskusteli eriarvoisuudesta ja köyhyydestä. Vasemmisto vaati lisää tulonsiirtoja lopettamaan köyhyyden. EU-maista Suomessa köyhyysriskiryhmään kuului 16,8% väestöstä, Hollannissa 16,4%, Ruotsissa 16% ja Tšekissä riskiryhmään kuului vain 14%. Suomi sai siis nelossijan, mutta kisan voitti Tšekki. Tšekin työikäisen väestön köyhyysriski on 13,6 %, kun Suomessa työikäiseen väestön riskiryhmään kuului 18,1%.

Millä tasolla on Tšekin sosiaaliturva? Työttömyyskorvausta saa kahden kuukauden ajan 65% palkasta enimmillään 585,66 €/kk. Etu pienenee kuukausittain ja poistuu nopeasti. Tämän jälkeen taataan vähimmäistulo yksinelävälle 132,93 €/kk. Pariskunnalle taataan 243,25 €/kk. Lapsesta saa 67,83 € lisää. Lisäksi korvataan kohtuulliset asumiskustannukset 30% vuokrasta.

Tšekin esimerkki näyttää toteen sen, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Jos Suomen korkea työikäisten köyhyys 18,1% saataisiin poistettua korkealla sosiaaliturvalla, niin Suomi olisi sen jo tehnyt.

EU huomautti 2015 Tšekin sijaan Suomea riittämättömästä sosiaaliturvasta, vaikka Helsingissä yksinelävä saa 1 160€ toimeentulotukea kuluihinsa netin kautta. Se on enemmän kuin Tšekin keskipalkka 915 € /kk. Mistä tämä kertoo? Siitä, että mediaanituloon sidottu köyhyyden määritelmä ei kerro kaikkea maan tilanteesta.

Tšekin tilannetta selittää matalan työttömyyden , 2,9%, matalan keskipalkan ja matalan sosiaaliturvan yhdistelmä. Tulonsiirrot ja palkat eivät tunnu ruhtinaallisille, silti vain 5,6% kansasta kärsii aineellisesta köyhyydestä.

Tšekin esimerkki näyttää toteen sen, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Jos Suomen korkea työikäisten köyhyys 18,1% saataisiin poistettua korkealla sosiaaliturvalla, niin Suomi olisi sen jo tehnyt. Korkeasta sosiaaliturvasta on voinut syntyä työikäisen väestön merkittävin köyhyysloukku.