Eduskunnan jouluviikkoon kuului myös akviimallin hyväksyminen. Kristillisdemokraattien Sari Tanus on harmissaan päätöksestä, jota koko KD-ryhmä ja oppositio vastustivat. – Työttömien voimaannuttaminen ja toivon antaminen olisivat tarpeen, rankaiseminen ei, sydämistynyt Tanus sanoo.

– Aktivoiminen, ensisijaisesti työttömien voimaannuttaminen ja toivon antaminen on tarpeen. Tämän myötä muutakin aktiviteettia löytyy varmasti enemmän, KD:n kansanedustaja Sari Tanus sanoo.

– Yrittänyttä ei voi kuitenkaan rangaista. On kyse oikeudenmukaisuudesta ja myös perustuslaillisuudesta. Kaikilla paikkakunnilla ei vain ole työtä eikä aktivointitoimia, työvoimapalvelujakaan riittävästi saatavilla. Ei sellaisesta voi työnhakijaa rangaista.
Tämä aktiivimalli olisi pitänyt hylätä ja palauttaa korjaukseen.

Käytännössä aktiivimalli rankaisee, sillä työttömyyskorvausta leikataan, jos työtön ei käy riittävää määrää palkkatyössä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin aina kolmen kuukauden jaksoissa tarkasteltuna.

Eduskunta lähti jo istuntotauolle. Mutta kiireisellä jouluviikolla ehdittiin äänestää niin sanotusta työttömyysturvan aktiivimallista. Koko Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ja muu oppositio äänestivät hylkäyksen puolesta. Eduskunta kuitenkin hyväksyi esityksen äänin 103-90.

– Olen niin pettynyt, sydämistynyt Tanus sanoo.

Tanus oli ollut jälleen varhain aamulla jonottamassa puheenvuoroa, ja pääsikin puhumaan heti toisena, demariedustaja Anneli Kiljusen jälkeen. Tanus tuki Kiljusen hylkäysesitystä.

Tanus muistutti puheessaan, että harvasta istuntosalissa käsiteltävästä asiasta on tullut niin paljon kansalaispalautetta, kuin työttömyysturvalain aktiivimallista.

– Työttömät ovat siis, hallituksen toiveiden mukaan, olleet kiitettävän aktiivisia, Tanus sanoi.

Hän kertoi puheessaan edustajatovereilleen ja hallitukselle, että yhteinen nimittäjä näille yhteydenotoille on ollut suuri huoli ja hämmennys.

– Sähköposteista ja viesteistä välittyy häpeää ja jopa epätoivoa. Tuskin kukaan työtön on aktiivisesti työtön, tai tarkoituksellisesti hakeutunut työttömäksi.

– Julkisuudessa käytetty termi  ’ideologisesti työtön’ taitaa sekin olla vain median luoma yksittäistapaus, jonka päähenkilö pyrki saamaan julkisuutta saadakseen työnsä hedelmiä myytyä, Tanus kritisoi.

Hän uskoo, että suomalainen tekee kyllä yleensä töitä, jos niitä vain on tarjolla.

– Mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana niitä on ollut valitettavan vähän.

Hallituksen kaavailemat toimenpiteet tarjoavat kyllä työttömille keppiä. Toivottavaa kuitenkin olisi etsiä esille myös se porkkanapussi, joka mahdollistaa inhimillisen tavan aktivoida työttömiä.

Tanus muistutti, että lakiesitys oli aivan keskeneräinen eikä sitä voinut siksi kannattaa.

– En usko, että hallituksen tavoite tässä olisi kiusata työttömiä, tai että hallitus huvikseen haluaisi rakentaa ikiliikkujaa, jossa työttömät olisivat vain mobiilin osia. Uskon siis, että lain perimmäinen tarkoitus on hyvä.

– Mutta lopputulos on kuitenkin valitettavasti niin keskeneräinen, ettei se voi päästä maaliinsa. Näin ollen esitystä on mahdoton kannattaa. Esitän tämän lakiesityksen hylkäämistä.

Tanus kertoo KD-verkkolehdelle, että lakiehdotus on myös perustuslain kannalta ongelmallinen.

– Se kohtelisi eri paikkakunnilla asuvia työttömiä eri tavoin. Työtön ei välttämättä aktiivisuudellaan voi vaikuttaa siihen, että etuuksien taso säilyy muuttumattomana. Työttömällä ei myöskään erilaisista yksilöllisistä syistä johtuen ole aina mahdollista täyttää lain tarkoittamaa aktiivisuusvaatimusta.

Perustuslakivaliokunnan mukaan jokaiselle tulee taata aito mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään palveluun tai säännösten tarkoittamaan toimintaan.

– Tämä tarkoittaisi kyseessä olevien palvelujen ja toimintojen tarjonnan selkeää lisäämistä. Valiokunnan mielestä tämäkään ei välttämättä riitä, koska palvelun kattavaa saatavuutta ei voida säädösperusteisesti taata.

– Mielestäni kukaan, joka tekee kaiken kohtuudella vaadittavan, ei voi joutua etuuden alentamisen kohteeksi, Tanus huomauttaa.

Hänen mukaansa lakiehdotusta olisi täydennettävä säännöksellä siitä, ettei etuutta alenneta, jos työnhakija ei ole itsestään riippumattomista syistä onnistunut työllistymään tai pääsemään työllistymistä edistävään palveluun.

Työllistymistä tukevat palvelut ja muu toiminta pitäisi määritellä säännöksissä olennaisesti tarkemmin.

– Mielestäni on tärkeää, että työttömyysturvalakiin otetaan mukaan esityksessä ehdotettua laajempi määritelmä aktiivisuuden osoittamisesta ja että aktiivisuuden voi osoittaa myös omaehtoisella työskentelyllä, esimerkiksi vapaaehtois- ja talkootyössä.

– On myös äärimmäisen tärkeää, että henkilön terveydentila ja työkyky eri työtehtäviin otetaan huomioon ja aktiivisuuden vaatimuksesta luovutaan silloin, kun se on työttömän terveyden kannalta haitallista.

Suomen talous osoittaa voimakkaan kasvun merkkejä. Juuri nyt olisi Tanuksen mielestä  tärkeää tehdä oikein ajoitettuja, oikeanlaisia työllistämistoimenpiteitä.

– Hallituksen kaavailemat toimenpiteet tarjoavat kyllä työttömille keppiä. Toivottavaa kuitenkin olisi etsiä esille myös se porkkanapussi, joka mahdollistaa inhimillisen tavan aktivoida työttömiä.

Monella alalla on jo työvoimapulaa, Tanus muistuttaa.

– Tärkeää on kohdata jokainen työtön yksilönä. On hyvä katsoa, ketkä ovat niitä, joiden tulisi pikaisesti päästä täydennys- tai uudelleenkoulutukseen, niin että vallitseva kohdanto-ongelma pystytään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti.

Tanus myöntää, etteivät kaikki työttömät toki koskaan työllisty vapailla markkinoilla.

– Olisi löydettävä vaikkapa kolmannen sektorin töitä, jotta jokainen pääsisi osallistumaan ja saisi kokea osallisuuden, oman kokoisellaan työpanoksella, Tanus kannustaa.