Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että uskonnonvapaus on yhteiskunnalle eräänlainen lakmustesti, joka näyttää suuntaa, millä tolalla muut ihmisoikeudet ovat.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että uskonnon-ja omantunnonvapaus on YK:n ihmisoikeusjulistuksen artikloista eniten laiminlyöty. Diktaattorien ja uskonnollisen kansallismielisyyden maailmassa uskonnonvapausloukkaukset ovat yleisiä ja vakavia seurauksiltaan.

–  Marttyyriyden käsite on meille vieras, mutta vainot ovat arkipäivää 75 prosentille maailman väestöstä, eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtajana toimiva Essayah muistuttaa.

Uskonnollisen kansallismielisyyden kasvun myötä vainot ovat tulleet lähelle Eurooppaa. Essayah muistuttaa, että esimerkiksi Turkissa tilanne on vaikeutunut.

– Uskonnonvapaus uhkaa kaventua Euroopassakin, sillä sitä siivotaan pois jukisesta tilasta, hän huomauttaa.

Muslimimaissa kristityksi kääntynyt joutuu todennäköisesti yhteisönsä hylkäämäksi ja vainoamaksi. Väkivallan lisäksi kristityt kohtaavat eriasteista painostusta.

– Kun jokin uskonto on vähemmistöasemassa, silloin testataan, onko vallanpitäjillä halua suojella kaikkia kansalaisia, myös vähemmistöön kuuluvia.

Essayah’n mukaan uskonnon-ja omantunnonvapaudesta onkin tullut eräänlainen yhteiskunnallinen lakmustesti, joka osoittaa, missä kunnossa ihmisoikeudet ylipäänsä ovat.

– Mikäli uskonnonvapautta ei ole, yhteiskunnasta puuttuvat yleensä muutkin ihmisoikeudet. Ja sama käänteisesti, Essayah sanoo.

Kristinusko viihtyy Essayah’n mukaan erinomaisesti vapaassa kilpailussa. – Jos on saanut maistaa ansaitsematonta armoa, sitä ei kovin helposti vaihda enää lakiin

Uskonnonvapaudella on myös rajansa. Lopulta vastaan tulevat toisten vastaavat oikeudet.

– Silloin on kyettävä sopimaan. Periaatteena on, että suojellaan aina ihmistä, ei niinkään uskontoa. Uskonto voi olla myös tuhoisa ja silloin on tärkeä pystyä haastamaan elämää tuhoavat opit ja dogmit.

Mikäli muita uskontoja on tarvetta rajoittaa tai vainota, herää kysymys, onko luottamus oman uskonnon pärjäämiseen vapaassa kilpailussa kovin korkealla.

Kristinusko viihtyy Essayah’n mukaan erinomaisesti vapaassa kilpailussa.

– Jos on saanut maistaa ansaitsematonta armoa, sitä ei kovin helposti vaihda enää lakiin, Essayah sanoo.

Tänään julkaistusta World Watch List 2018 -listauksesta ilmenee, että joka neljäs Aasiassa asuva kristitty kokee vakavaa vainoa vakaumuksensa vuoksi ja Afrikassa joka kahdeksas kristitty. Koko maailmassa vakavaa vainoa kokee yli 215 miljoonaa kristittyä eli joka kahdestoista kristitty.

Kristittyihin kohdistuvan vainon voimakkuus on kasvanut maailmassa tasaisesti viime vuosien aikana erityisesti radikaali-islamin ja uskonnollisen nationalismin lisääntymisen johdosta.