Lapsiasiavaltuutetun toimistoon tuli vuonna 2017 yhteensä 779 yhteydenottoa asioissa, joissa kansalaiset halusivat välittää lapsiasiavaltuutetulle kokemuksia ja kysymyksiä lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin liittyen.

Yhteydenottoja on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Eniten yhteydenottoja lapsiasiavaltuutettu sai lastensuojelusta (189), perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta (109) sekä lasten elatusta, huoltoa ja tapaamisoikeuksia koskien (102).

Yhteydenotoissa näkyy lapsiasiainvaltuutetun toimiston mukaan ihmisten voimattomuus, mikäli hallinto ei perustele päätöksiä selkokielellä tai ei ylipäänsä perustele päätöksiään ymmärrettävästi lapsen etuun perustuen.

– Lastensuojelussa näkyy, että sosiaalityöntekijöillä ei ole riittävästi aikaa kuunnella ja tavata lasta sekä ymmärtää lapsen tarpeita, lapsiasiavaltuutetun toimistosta kerrotaan.

Koulujen osalta yhteydenotot koskivat erityisesti sisäilmaongelmia. Tämän ohella esille nousivat koulukiusaamista, koulukyytejä ja erityisen tuen palveluihin liittyvät yhteydenotot.

Vanhempien vaikeissa erotilanteissa ja esimerkiksi lapsen tapaamisten järjestämisessä koskevissa ongelmatilanteissa yhteydenottajat olivat usein lapsen lähisukulaisia, kuten isovanhempia.

Huojuntaa näkyy jopa lapsen oikeuksissa, jotka on kirjattu perustuslakiin, kuten perusopetuksen maksuttomuus.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan lasten oikeusturvaa on parannettava. Huojuntaa näkyy jopa lapsen oikeuksissa, jotka on kirjattu perustuslakiin, kuten perusopetuksen maksuttomuus.

Kurttila arvioi, että Suomen on vahvistettava oikeusvaltion toimivuutta, jotta kansalaiset pystyvät luottamaan hallintoon. Hallinnon on kunnioitettava tinkimättä perus- ja ihmisoikeuksia sekä esimerkiksi vastattava kansalaiselle ymmärrettävästi ja ilman tarpeettomia viivytyksiä.

– Olen tavannut lapsia, jotka eivät ole saaneet vuoteen yhteyttä sosiaalityöntekijäänsä. Valitus- ja kantelukanavat, joiden päätöksillä ei ole todellista ja nopeaa vaikutusta, jäävät papereiksi papereiden joukkoon.

Viime vuonna Kurttila sai suurimman määrän yhteydenottoja lastensuojelusta, jonka monet ongelmat vaatisivat hänen mielestään valtiolta pikaisia korjaustoimia, ei loputtomia selvitysryhmiä vailla konkreettisia toimia.

– Samaan aikaan kansalaiset tarvitsevat enemmän tietoa tahoista, joilla on virkavelvollisuus olla apuna ja tukena. Esimerkiksi lastensuojelussa sosiaaliasiamiehet, joiden tehtävänä on neuvoa sosiaalihuollon asiakkaita ja avustaa muun muassa muistutuksen tekemisessä, jäävät ihmisille usein vieraiksi, Kurttila toteaa.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto antaa kansalaisten yhteydenotoissa yleisen tason neuvontaa ja ohjausta sekä siirtää tarvittaessa asian käsittelyn oikeaan viranomaiseen. Lapsiasiavaltuutetulle ei ole toimivaltaa yksittäisen lapsen asiassa. Yhteydenottoja hyödynnetään lapsiasiavaltuutetun lakisääteisessä lapsen oikeuksien arviointi- ja edistämistyössä.