”Kunpa yhtä rohkeita Israelin ystäviä löytyisi enemmän eduskunnastakin”

11.2.2018 klo 16:17 Politiikka Samuli Rissanen

Israel-tukimarssille puhunut kansanedustaja Peter Östman kiitti osallistujia rohkeudesta. – Kunpa yhtä rohkeita Israelin ystäviä löytyisi tästä takanani olevasta talostakin, Östman sanoi eduskunnan portailla.

70-vuotista itsenäisyyttä viettävällä modernilla Israelin valtiolla ja Suomella vaikuttaa olevan muutakin yhteistä kuin kansallislippujen yhtäläiset värit. Suomen ja Israelin liput liehuivat ritirinnan Helsingin lumipyryssä, kun Israelille tukeaan osoittanut noin tuhatpäinen joukko marssi Senaatintorilta Eduskuntatalolle osoittamaan mielipiteensä Israelin ja Jerusalemin asemasta.

Varsinaisesti kyse ei kuitenkaan ollut mielenosoituksesta vaan tukimarssista. Israelin ystävät pitävät kunnia-asiana, etteivät marssi ketään vastaan vaan nimenomaan Israelin puolesta.

Eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman otti joukon vastaan eduskuntatalon portailla yhdessä kansanedustajakollega Antero Laukkasen ja Mika Niikon kanssa.

Östman kiitti vuolaasti joukkoa rohkeudesta, sillä Israelin avoin tukeminen ei ole trendin mukaista sen enempää tavallisten tallaajien kuin poliitikkojenkaan keskuudessa.

Kristillisdemokraattien kansanedustajat Peter Östman ja Antero Laukkanen vastaanottivat eduskuntatalon portailla Israelin tukimarssille lähteneen joukon. (Kuva:Samuli Rissanen)

– Kunpa yhtä rohkeita Israelin tukijoita löytyisi enemmän myös tästä takanani olevasta talosta, eduskunnan portailla seissyt Östman toivoi.

Hänen mukaansa Israelin tukemista ei katsota ”poliittisesti korrektiksi” ja sen vuoksi sitä tukevien poliitikkojen määrä on Euroopassa vähäinen.

Östman on kokenut itse rivien harvuuden viime syksynä, kun hän tiedusteli hallitukselta Suomen linjaa sen jäkeen, kun Yhdysvallat oli tunnustanut Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

Östman toivoi, että Suomikin olisi liittynyt Yhdysvaltain linjaukseen.

Östmanin äänestä kuultaa pettymys, kun hän pohtii hallituksen nykyisiä Israel-kannanottoja. Hän odotti nykyhallitukselta enemmän.

Sekä pääministeri Juha Sipilän että ulkoministeri Timo Soinin suulla on kuultu, että Suomen hallituksen linjana on, että alueelle haetaan kahden valtion ratkaisua, mikä tarkoittaa sitä, että myös Jerusalem olisi kahden valtion jaettu pääkaupunki.

Östman kertoo puolestaan yhtyvänsä näkemykseen, että Jerusalem on ollut juutalaisten pääkaupunki jo 3000 vuotta.

Poliittisen korrektiuden lisäksi myös antisemitismi on Östmanin mukaan nousussa. Se on ilmeistä Ruotsissa, mutta myös Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin.

– Ruotsissa juutalaiset joutuvat peittelemään taustaansa ja osa on muuttanut pois, Östman kertoo.

Ruotsinkielisellä Pohjanmaallakin on levitetty äärioikeistolaista, juutalaisvastaista propagandaa.

Puolassa on vireillä hämmennystä aiheuttava holokaustilaki.

– Israelin vastaisuus on usein vain peiteltyä antisemitismia, Östman muistuttaa.

100-vuotiaalla Suomella ja 70-vuotiaalla nyky-Israelilla on sinivalkoisten lippujensa lisäksi muitakin yhtymäkohtia. Kyse on pienistä, elintasoltaan alunperin vaatimattomista maista, joista on kuitenkin tullut vauraita, korkean elintason maita, ulkovaltojen puristuksessakin.

– Molemmissa maissa on myös hädän hetkellä osattu turvautua Jumalaan, Östman lisää.

Ylös