”Viranomaisilla ei ole kiinnostusta, valtuuksia tai resurssejakaan urkkia tavallisten kansalaisten viestintää”

20.2.2018 klo 15:22 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa hallituksen esittämää perustuslain muuttamista kiireellisesti tiedustelulakien vuoksi. – Kansallinen turvallisuus ei ole poliittisen pelin paikka, Päivi Räsänen muistuttaa.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja entinen sisäministeri Päivi Räsänen haluaa hälventää pelkoja perustuslain muutosta vaativaa tiedustelulakipakettia kohtaan.

– Massavalvonta tai urkintalaki ovat vääriä ja harhaanjohtavia käsitteitä kuvaamaan tietoliikennetiedustelua, hän sanoo.

Tosiasiassa tietoliikennetiedustelu on monen kynnyksen takana. Sitä voitaisiin käyttää vain kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavan uhkan perusteella.

– Muuhun kuin valtiolliseen toimijaan kohdistuen edellytyksenä on välttämättömyys eli silloin, kun uhkaa ei ole mahdollista selvittää millään muulla tavoin. Käyttö edellyttää tuomioistuimen lupaa.

– Tallennukseen ja analysoitavaksi päätyisi vain pieni osa tietoliikenteestä tarkoin kohdennetuin hakuehdoin. Hakuehdot eivät kohdistuisi viestin sisältöön vaan sen teknisiin tietoihin.

– Tallennukseen ja analysoitavaksi päätyisi vain pieni osa tietoliikenteestä tarkoin kohdennetuin hakuehdoin. Hakuehdot eivät kohdistuisi viestin sisältöön vaan sen teknisiin tietoihin.

Hänen mukaansa viranomaiset eivät ole kiinnostuneita eikä heillä olisi valtuuksia eikä resurssejakaan urkkia tavallisten kansalaisten viestintää.

– Nyt esitetyn kaltaiset valtuudet ovat käytössä muissa Pohjoismaissa samoin kuin lähes kaikissa Euroopan maissa. Ruotsissa viranomaiset ovat kertoneet pystyneensä tietoliikennetiedustelun avulla estämään terrori-iskuja.

– Tiedustelukyvyn kehittyminen nostaisi kynnystä kohdistaa maahamme kybervakoilua, mikä lisäisi myös elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen turvallisuutta.

Räsänen arvioi, että lakipaketissa on huomioitu huolellisesti kansalaisten viestintäsalaisuuden turvaaminen.  Esityksessä on rajattu olosuhteet ja edellytykset, joilla henkilö voi joutua tarkkailun kohteiksi. Tiedustelutoiminnan valvontaan on tarkoitus luoda poikkeuksellisen vahvat valvontaelimet.

Tällaisia ovat perustettavat tiedusteluvaltuutetun toimi ja parlamentaarinen valvontavaliokunta. Räsäsen mukaan on tärkeää, että kaikki eduskuntaryhmät ovat edustettuina valvonnassa.

Räsänen luottaa, että tiedustelulakipaketin valmistelu on ollut huolellista ja perusteellista. Valmistelu käynnistettiin sisäministeriön ja puolustusministeriön yhteisestä esityksestä UTVA:n päätöksellä jo 2013, jolloin Räsänen itse toimi sisäministerinä.

– Silloin asetettiin myös tiedonhankintalakityöryhmä, joka sai valmiiksi esitykset tiedustelulainsäädännön suuntaviivoiksi. Tältä pohjalta Sipilän hallitus on jatkanut valmistelua ja esityksiä on käsitelty tiiviisti edustaja Töllin johtamassa parlamentaarisessa seurantaryhmässä, Räsänen kertasi eduskunnassa, joka kävi tiedustelulaiesta lähetekeskustelun tänään.

Eduskunta aloitti tiedustelulakien puimisen lähetekeskustelulla. Tämän jälkeen liki tuhatsivuinen lakikokoelma lähtee valiokuntien arvioitavaksi. Eduskunta pui varsin laajaa ja monimutkaista lakivyyhtiä koko kevään.

”Toivon, ettei mikään eduskuntaryhmä viivyttele lainsäädäntöä”

Räsänen muistuttaa, että Suomen naapurimaiden viranomaisilla on mahdollisuus tiedustella Suomen rajat ylittävää tietoliikennettä ja Suomi on tätä kautta saanut apua myös omien uhkiensa selvittämiseen.

– Miksi emme luottaisi näitä valtuuksia oman maamme turvallisuusviranomaisille, Räsänen kysyy.

Esimerkiksi Turun elokuisen terroriteon tutkinnassa epäillyn puhelimesta ja tietokoneen selaushistoriasta on selvinnyt hänen radikalisoitumisensa.

– Tästä oli myös ilmoitettu viranomaisille, mutta keinot selvittää aikeita puuttuivat. Turun tragedia olisi mahdollisesti ollut estettävissä paremmilla tiedusteluvaltuuksilla, Räsänen sanoo.

Terrorismin uhka on lisääntynyt. Vakava terrori-isku tai kansallista turvallisuutta uhkaava kyberhyökkäys on mahdollinen. Myös sotilaallisten uhkien luonne on muuttunut, mikä konkretisoitui Krimin valtauksessa.

Puolustusvoimien perinteiset tiedusteluvaltuudet eivät Räsäsen mukaan riitä, sillä kohteena olevien organisaatioiden viestintä on siirtynyt analogisesta digitaaliseen muotoon.

– Toivon, että mikään eduskuntaryhmä ei ota kannettavakseen vastuuta lainsäädännön viivyttelystä. Vakavan kansallisen uhkan realisoituessa saattaisimme joutua vastaamaan kysymykseen, miksi näitä turvallisuusvaltuuksia ei ole eduskunnassa saatu aikaan.

Ylös