Hallituksen tulevaisuusselonteko puhutti eduskuntaa: ”Jakautuuko yhteiskunta, tuleeko A- ja B-luokkien työmarkkinat?”

27.2.2018 klo 15:04 Politiikka Samuli Rissanen

– Yhteiskunnan nopeassa muutoksessa ja työn murroksessa tehtävien ratkaisujen on lähdettävä kestävän kehityksen perustalta, ihmisten välistä tasa-arvoa ja osallisuutta vahvistaen, kristillisdemokraattien kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Sari Tanus sanoo.

Muuttuvassa yhteiskunnassa tarvitaan kristillisdemokraattien mielestä käyttöön myös uusia hyvinvointimittareita. Bruttokansantuotteen kehittymistä kuvaava mittari ei riitä yksinään riitä, sillä se ei kerro ihmisten todellisesta hyvinvoinnista.

Kristillisdemokraattien puheenvuoron hallituksen tulevaisuusselontekoa koskevassa keskustelussa piti kansanedustaja Sari Tanus, joka on myös tulevaisuusvaliokunnan jäsen. Valiokunnalta tuli useampi ponsiehdotus tulevaisuusselontekoon.

Valtioneuvoston selonteossa korostuu Tanuksen mukaan digitalisaation ja robotisaation merkitys.

– Vähemmälle on jäänyt edistyksen tarve monilla muilla aloilla, joita tulevaisuusvaliokunta nostaa esiin mietinnössään, hän arvioi.

– Tarvitaan myönteinen ilmapiiri tulevaisuuteen vaikuttamiseen ja uuden luomiseen. Pelkkä sopeutuminen muutokseen ei riitä

Kristillisdemokraatit pitää tärkeänä, että yhteiskunnassa käydään avointa keskustelua työn tulevaisuudesta ja siitä, minkälaisen yhteiskunnan haluamme.

– Tarvitaan myönteinen ilmapiiri tulevaisuuteen vaikuttamiseen ja uuden luomiseen. Pelkkä sopeutuminen muutokseen ei riitä, Tanus muistutti.

Eduskunnassa kuulluissa ryhmäpuheenuvoroissa korostui ymmärrys muutoksen laajudesta. Sitä verrattiin jopa 1800-luvulla koettuun teollisuuden vallankumoukseen.

– Kehittyvä teknologia mahdollistaa entistä paremmin etätyöntekemisen, sekä hajautettujen tuotantoratkaisujen toteuttamisen. Teknologian suomat mahdollisuudet tulisikin hyödyntää Suomen eri alueiden tasapuoliseen kehittämiseen.

– Juuri nyt tarvitsemme teknologista edelläkävijyyttä, rohkeita innovaatioita ja uusia kasvuyrityksiä. Tässä tilanteessa koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset eivät ole mitenkään perusteltuja, Tanus sanoo.

Hän oli huolissaan myös siitä, jakautuuko yhteiskunta entisestään hyvä- ja huono-osaisiin. Eriytyvätkö työmarkkinat a- ja b-luokkaan ja panostetaanko riittävästi heihin, joille arjesta selviytyminen on haasteellista.

– On huolehdittava siitä, että kaikilla on jokin arvokas yhteiskuntaan kiinnittymisen mahdollisuus. Sitä voidaan edistää myös yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa, Tanus arvioi.

Hänen mukaansa epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen, itsensä työllistäminen ja yksinyrittäminen vaativat myös sosiaaliturvan uudistamista. KD:n esittämä kannustava perusturva yhdistäisi monimutkaisen tukijärjestelmän yhdeksi yleistueksi.

Ensi vuonna käyttöön otettavan kansallisen tulorekisterin myötä KD:n malli purkaisi byrokratia- ja kannustinloukkuja niin, että ihminen hyötyisi aina työtulojen kasvamisesta.

Tanus kiinnitti huomiota myös yhteiskunnan ja kansalaisten sivistyksen perustana oleviin arvoihin, taitoihin ja kasvatustavoitteisiin.

– Yhteiselämämme kannalta on suotuisaa, jos ympäröivä yhteisö tukee niitä terveitä ja kestäviä, ikiaikaisia arvoja, joille menestyksemme on pohjimmiltaan rakentunut, hän muistutti.

 

Ylös