Väyläinfran kehittämiseen on jo pitkään ollut kova paine, joka tulevaisuudessa vain kasvaa. Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randellin mielestä liikenneverkon kehitys näyttää nyt hyvältä.

– Ensimmäistä kertaa satavuotiaan Suomen historiassa näyttää vahvasti siltä, että meille on muodostumassa tahtotila ohjata liikenneverkkomme kehitystä kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti yli hallituskausien, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kommentoi liikenneverkkoa pohtineen parlamentaarisen työryhmän ehdotuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti vuosi sitten parlamentaarisen työryhmän luomaan suunnitelman Suomen väyläverkon kehittämiseksi ja rahoittamiseksi tulevina vuosina. Ryhmän  esitys julkaistiin tällä viikolla. Rakennusteollisuus RT:n Randellin mukaan se on selvä avaus oikeaan suuntaan.

– Nyt näyttää oikein hyvältä, Randell myöntää.

Työryhmä esittää yksimielisesti, että liikenneverkkoa on kehitettävä pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastaamaan elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Pohjaksi esitetään 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jota alettaisiin valmistella lähes heti eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyönä, ja joka sisältäisi kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet.

– Tätä on ihan pakko kannattaa, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell arvioi esitystä.

Väyläinfran kehittämiseen on jo pitkään ollut kova paine, joka tulevaisuudessa vain kasvaa.

Aukeava merireitti Aasiaan, kaivannaisteollisuus uusilla alueilla ja matkailun nopea kasvu kääntävät Euroopan kuljetusvirtoja ja uutta matkailijavirtaa pohjoisen suuntaan, jolloin meidänkin on toimittava. Ennakoiva suunnittelu varmistaa rahan, osaajien ja rakentamiskapasiteetin riittävyyden. – Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell

– Kasvukeskusten joukkoliikenneinvestoinnit ja tavoitellut tunnin junat etelän keskusten välillä aiheuttavat kehittämispainetta. Tarvitsemme suurempia ja toimivampia työssäkäyntialueita, joilla varmistetaan metropolialueelle ja maakuntakeskuksiin tarvittavien osaajien mutkaton liikkuminen. Rakentamalla infraa Suomi saadaan liikkeelle, Randell pohtii.

Painetta tulee myös ulkomailta. Keskeiset kilpailijamaat ovat jo tehneet omat pitkän tähtäimen liikenneverkkosuunnitelmansa.

– Aukeava merireitti Aasiaan, kaivannaisteollisuus uusilla alueilla ja matkailun nopea kasvu kääntävät Euroopan kuljetusvirtoja ja uutta matkailijavirtaa pohjoisen suuntaan, jolloin meidänkin on toimittava. Ennakoiva suunnittelu varmistaa rahan, osaajien ja rakentamiskapasiteetin riittävyyden.

Työryhmä esittää, että liikenneverkon investointeihin tarvitaan riittävä rahoitustason nosto ja talousarviorahoitusta pitäisi voida käyttää joustavammin kehittämishankkeisiin. Hankkeissa voitaisiin aiempaa useammin käyttää myös hankekohtaisia yhtiöitä.

– Hankeyhtiömallin käytön lisääminen on kannatettavaa. Näin saadaan tärkeimmiksi priorisoidut isot hankkeet joustavammin liikkeelle, RT:n infratoimialasta vastaava johtaja Paavo Syrjö sanoo.

Väyläverkkoon arvioidaan kohdistuvan 2,5 miljardin euron korjausvelka, joka pitää kääntää laskuun suurten investointien rinnalla. Parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaan tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus.

– Tämä on lämpimästi kannatettava ehdotus. Taitamme viimein korjausvelan kasvun ja tuomme turvallisuutta ja toimintavarmuutta Suomen teille, Syrjö toteaa.

Myös Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman oli tyytyväinen. Työryhmän jäsenenä toiminut Östman pitää erityisesti loppuraportin mukaista pitkäjänteisyyden lisäämistä merkittävänä.

– Nyt meillä on mahdollisuus päästä tilanteeseen missä korjausvelka pienenee ja liikenneverkkoa kehitetään ja pidetään kunnossa ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden.

Östman on samaa mieltä työryhmän kanssa siitä, että liikenneverkon liian alhainen rahoitustaso ja lyhytjänteinen kehittäminen ovat haitanneet yhteiskunnan kehitystä.

– Väylien korjausvelka on päässyt kasvamaan aivan liian suureksi. Nyt on selkeä malli, jolla velkaa saadaan kurottua umpeen. Samalla saadaan korjattua talvikunnossapidon ongelmat, Östman totesi työryhmän esityksen julkistuksen jälkeen.

Rakennusteollisuus RT

Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan yritysten elinkeinopoliittisten, teknisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Rakennustuoteteollisuus, Infra, LVI-tekninen urakointi ja Pinta.