Sairaudet vähentävät äänestämistä, mutta vammaisuus aktivoi poliittiseen toimintaan. Heikko terveys on yhteydessä alhaiseen luottamukseen poliitikkoja ja politiikkaa kohtaan.

Aiemmin on luultu, että vammaisuus tai terveysongelmat passivoivat ihmisiä, mikä pitääkin paikkansa äänestämisen kohdalla. Helsingin yliopiston professori Mikko Mattilan johtaman tutkimusryhmän mukaan vammaisiin kohdistuva diskriminaatio kuitenkin johtaa keskimääräistä aktiivisempaan muuhun osallistumiseen, kuten mielenosoituksiin tai poliitikkoihin kohdistuviin yhteydenottoihin.

Mattilan tutkimusryhmä selvitti laajalla 32 maata koskevalla eurooppalaisella aineistolla, miten vammaisuus ja vammaisiin kohdistettu diskriminaatio vaikuttaa osallistumiseen. Terveyden ja vammaisuuden vaikutusta poliittiseen osallistumiseen ei ole aiemmin tutkittu näin kattavasti. Suomi oli mukana tutkimuksessa yhtenä kohdemaana.

– Poliittisesta osallistumisesta pitäisi tehdä mahdollisimman helppoa ja vaivatonta vammaisille tai sairauksista kärsiville.

– Poliittisesta osallistumisesta pitäisi tehdä mahdollisimman helppoa ja vaivatonta vammaisille tai sairauksista kärsiville. Huomiota tulisikin kiinnittää enemmän myös siihen, että terveysongelmia kokevien ääni tulisi nykyistä tasapuolisemmin huomioiduksi poliittisessa päätöksenteossa, Mattila muistuttaa.

Vaaleissa äänestämiseen ja poliittiseen osallistumiseen vaikuttavat ihmisten henkilökohtaiset resurssit kuten raha, aika, kansalaistaidot, motivaatio sekä sosiaalisten verkostojen kautta tuleva kannustus. Heikko terveys voi nakertaa näistä jokaista.

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan kroonisilla sairauksilla on moninaisia yhteyksiä äänestämiseen ja poliittiseen osallistumiseen. Esimerkiksi mielenterveysongelmat ja dementia vähentävät voimakkaasti äänestämisaktiivisuutta.

Toisenlaiset terveysongelmat taas aktivoivat vaikuttamaan yhteiskunnallisissa asioissa ja politiikassa.

– Rohkaisevaa on se, että monet suhteellisen vakavatkin sairaudet vähentävät äänestystodennäköisyyttä vain vähän tai eivät lainkaan. Jotkut krooniset terveysongelmat voivat jopa kasvattaa aktiivisuutta joissain osallistumismuodoissa, kuten kansalaisaloitteiden allekirjoittamisessa, kertoo Mattila.

Terveyden ja poliittisen osallistumisen suhde on tärkeä. Jos heikon terveyden omaavat ihmiset osallistuvat vähemmän, vaarana on, ettei heidän äänensä kuulu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä taas tarkoittaisi, että heidän asemansa heikkenee yhteiskunnassa.

Terveyskysymysten merkitys politiikassa kasvaa, koska terveydenhoitomenot kasvavat ja väestö vanhenee.

– Huonot osallistumismahdollisuudet voivat johtaa esimerkiksi vanhusten ja sairaiden ihmisten jättäytymiseen politiikan ulkopuolelle. Tutkimuksemme osoittavatkin, että heikko terveys on yhteydessä alhaiseen luottamukseen poliitikkoja ja politiikkaa kohtaan, Mattila toteaa.