– Eutanasiakansalaisaloite sai arvoisensa käsittelyn ja hyvän keskustelun valiokunnassa, kertoo sote-valiokunnan varajäsen, kansanedustaja Sari Tanus. Valiokunnan mietintö päätyi ehdottamaan eutanasian laillistamista koskevan kansalaisaloitteen hylkäämistä.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö (StVM 4/2018) kansalaisaloitteesta eutanasian laillistamiseksi valmistui.

Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen ryhtymisestä lainvalmistelutoimenpiteisiin eutanasialain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi Suomessa.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus toimii sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsenenä.

– Tästä on pidetty useampia valiokunnan kokouksia ja kuultu monia erilaisia asiantuntijoita. Lähestyvä kuolema, vakavat sairaudet ja tämä eutanasia-keskustelu koskettaa monta alaa. Siihen kuuluu myös tunteenomainen lähestyminen, Tanus summaa.

– Asia ja kansalaisaloite saivat arvoisensa käsittelyn valiokunnassa, kun hyvää keskustelua käytiin pitkään.

Tanus kertoo, että mietintöön päädyttiin laajan keskustelun jälkeen.

– Valiokunnan ehdotuksen mukaan eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen ryhtymisestä lainvalmistelutoimenpiteisiin eutanasialain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi Suomessa.

Olisin halunnut mietintöön selkeämmän määritelmän eutanasiasta. On käynyt ilmi, että moni kansalaisaloitteen allekirjoittanut kannatti hyvää saattohoitoa, eikä välttämättä lainkaan vakavasti sairaan aktiivista, tarkoituksellista surmaamista. – kansanedustaja Sari Tanus, sote-valiokunnan varajäsen

– Itse olisin halunnut mietintöön selkeämmän määritelmän eutanasiasta. On käynyt ilmi, että moni kansalaisaloitteen allekirjoittanut kannatti hyvää saattohoitoa, eikä välttämättä lainkaan vakavasti sairaan aktiivista, tarkoituksellista surmaamista.

Tanuksen mielestä tarkoituksellinen surmaaminen ei voi kuulua sivistysvaltion keinovalikoimaan.

– Euroopasta eli Hollannista ja Belgiasta on jo kokemuksia ja seurantadataa, että eutanasian käyttö on lisääntynyt, ja kohdistunut myös nuoriin, lapsiin ja dementoituneisiin ikäihmisiin.

Lääkäri-kansanedustaja Tanus puhuu laadukkaan saattohoidon ja kokonaisvaltaisen palliatiivisen hoidon puolesta.

– Hyvä, laadukas saattohoito kaikkialla Suomessa, kaikille tarvitseville, on sekä omani että koko Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän tavoite, Tanus toteaa.

– Meillä on valtavan hyvä elämän alku, kun syntyvät lapset, äidit ja vauvat hoidetaan niin hyvin. Myös elämän lopussa on oltava hyvä hoito, Tanus muistuttaa.

– Jos on sietämätöntä kipua, siihen on hoitotapoja. Sietämätöntä kärsimystä ei saisi olla, sillä keinoja sen hoitoon on aina sedaatioon eli nukuttamiseen saakka, Tanus pohtii.

Laadukas saattohoito sekä palliatiivinen hoito ovat vaativaa tiimityötä. Näiden tulisi Tanuksen ja KD-ryhmän mielestä levitä koko Suomeen.

Valiokunnan mietintöön sisältyy lausumaehdotus, jossa edellytetään, että valtioneuvosto asettaa laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja tarvittaessa antaa selvitystyön pohjalta eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi.

Lausumaehdotus edellyttää, että valtioneuvosto asettaa laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja tarvittaessa antaa selvitystyön pohjalta eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi.

Valiokunta katsoo, että asiassa tarvitaan kansalaisaloitteen herättämän keskustelun kaltaista laajaa kansalaiskeskustelua ja huolellista eettistä arviointia. Asian arvioinnissa tarvitaan lisäksi muun muassa perusoikeuksiin, rikoslainsäädäntöön ja terveydenhuollon henkilöstön asemaan liittyvää kattavaa selvitystä siitä, tarvitaanko uutta sääntelyä tai muita toimenpiteitä parantumattomasti sairaan potilaan hyvän hoidon ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi elämän loppuvaiheessa.

Valiokunnan näkemyksen mukaan kuolevan ihmisen hoitoa ja eutanasiaa koskevan lainsäädännön tarve pitää arvioida edellä mainittujen selvitysten jälkeen.