Näin saimaannorpan pesät lasketaan

9.4.2018 klo 08:57 Kotimaa Kristiina Kunnas

– Emme me välttämättä näe norppia lainkaan. Kierrämme luotojen ja saarten rannat. Se on kuin linnunpönttöjen tarkistusta sen jälkeen, kun poikaset ovat jo lähteneet, Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela selostaa.

Kansanperinteen mukaan norppa synnyttää nestorinpäivän aikaan 26. helmikuuta.

– Aika oikein vanha kansa tiesi. Kuutit ilmestyvät helmikuun loppupuolella ja maaliskuun alkupuolella. Pesälaskenta tehdään kun ne ovat noin puolentoista kuukauden ikäisiä, Jouni Koskela sanoo.

Amatööri ajattelee, että kun laskijat saapuvat pesälle, niin emo ja poikanen heilauttavat räpylää: ”Täällä on yksi kuutti.”

Todellisuudessa kuutit eivät yleensä enää edes käytä pesää.

– Emme me välttämättä näe norppia lainkaan. Kierrämme luotojen ja saarten rannat. Se on kuin linnunpönttöjen tarkistusta sen jälkeen, kun poikaset ovat jo lähteneet, Koskela selostaa.

Laskijoitten joukossa on sekä ammattilaisia että vapaaehtoisia. Esimerkiksi keväällä 2016 ammatilaisia oli 25 ja vapaaehtoisia reilut 100.

Laskijat hierovat pesän pohjan sohjoa käsiinsä. Jos kämmeniin jää kuutin villaa, on pesässä ollut poikanen.

Laskijat hierovat pesän pohjan sohjoa käsiinsä. Jos kämmeniin jää kuutin villaa, on pesässä ollut poikanen.

Pesän pohjalla on kuutin kaivamia onkaloita. Norpan pesä on emon tekemä lumiluola. Kun kuutti vaihtaa karvaa, jää pesän pohjalle karvaa.

Suojelubiologi Jouni Koskela pesälaskennassa huhtikuussa 2016, vähälumisen talven jälkeen. Norppavuosi oli ennätyksellinen, sillä kuutteja laskettiin syntyneen 87.

– Syntyessään kuutti on nätti harmaa pallero. Puolentoista kuukauden ikäisenä sillä alkaa jo olla tummaa aikuisen norpan karvaa. Takaräpylöiden ja eturäpylöiden tyvellä sekä päässä saattaa vielä olla paikoitellen kuutinvillaa jäljellä.

Pikkunorppa pystyy sukeltelemaan pesäpaikan ympäristössä. Normitalvena emo imettää niin kauan kuin jäätä riittää. Emo vierottaa poikasen jäitten lähdön aikaan, parin kuukauden ikäisenä.

– Heti synnyttyään kuutti tykkää kaivella onkaloita lumeen. Muutenkin saimaannorppa pitää lumesta ja jäästä enemmän kuin kesästä.

Varsinaisten pesälaskentojen, joissa todettiin 79 kuutin syntyneen, tehtiin vielä tarkistuslaskentoja. Heti jäiden lähdettyä suoritettiin myös pesäpaikkasukellukset.

– Näiden jälkeen pääsimme arvioon, että kuutteja oli syntynyt 87, Jouni Koskela kertoo.

Koskela huomauttaa, että norpan pääsee helpoimmin näkemään juuri jäitten lähdettyä toukokuun puolivälissä. Silloin ne nousevat vaihtamaan karvaansa rantakiville

– Kesäaikana norppaa näkee satunnaisesti. Ne saattavat nousta kivelle nukkumaan, mutta eivät välttämättä edes joka yö.

Norppa ei aina asu talvipesässäänkään.

– Mutta kuutin kannalta talvipesä on oleellinen. Se toimii suojana petoja vastaan ja emo synnyttää sekä imettää siellä.

Silloinkin kun kovat pakkaset piinaavat Saimaata, on lumiluolan lämpötila lähellä nollaa.

Pesälaskentoja on tehty 1980-luvun alusta lähtien.

– Laskentavaihe on norpansuojelun vuodenkierrossa kohokohta, Koskela tunnustaa.

(Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran kdlehti.fi:ssä huhtikuussa 2016)
Jouni Koskela on Metsähallituksen suojelubiologi. Hän toimii Kristillisdemokraattien Etelä-Savon piirin puheenjohtajana ja on Savonlinnan KD-kaupunginvaltuutettu.
Presidentti Sauli Niinistö osallistui pesälaskentaan Jouni Koskelan isännöimänä 5. huhtikuuta 2018.
Juttua korjattu vuoden 2016 kuuttien määrän ja pesälaskentoihin osallistuneiden osalta 10. huhtikuuta 2018.

Lue presidentin retkestä enemmän täältä

 

 

Ylös