”Vanhemmat eivät ole enää varmoja, mitä kouluissa opetetaan”

15.4.2018 klo 15:04 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen avaa TV7:n ”Kuka kasvattaa lapsiamme”-teemaillassa kristillisdemokraattien ja Opetushallituksen välistä dialogia lasten esi- ja perusopetuksen uskonnollista kasvatusta kokoavan ohjeistuksen tiimoilta.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen kertoo TV7:n teemaillassa yhteydenotoista, joita hän on saanut koskien koulujen uskonnonopetusta.

– Vanhemmat ovat huolissaan siitä, saavatko lapset heidän uskonsa ja kotikasvatuksensa mukaista opetusta eivätkä ole enää varmoja, mitä kouluissa opetetaan.

Erityisesti kristittyjen kotien vanhemmat ovat huolissaan siitä, mitä kouluissa opetetaan. Lapsi on 6-7 vuotta saanut kotona kristillisen kasvatuksen ja hänelle on luontaista rukoilla ja puhua Jumalasta.

– Sitten lapsi tulee kouluympäristöön, jossa annetaan ymmärtää, ettei olekaan lupa puhua Jumalasta niinkuin kotona. Siinä murretaan jotakin lapsen turvallisuudentunteesta, kun kielletään ruokarukoukset ja Jeesuksesta puhuminen.

– Harvoin edes katsomme lapsen silmin, miten hän kokee ensimmäiset vuodet koulussa, kun auktoriteetti vaihtuu ja opettajasta tulee uusi auktoriteetti, joka ei edustakaan sitä, mihin lapsi on luottamuksensa aiemmin laittanut, Laukkanen sanoo.

– Itse kuulun sukupolveen, joka vuonna 1965 aloitti koulun. Tuolloin pulpetissa oli virsikirja ja Raamattu. Ei niitä silloin pidetty maailmankaikkeuden suurimpana uhkana lapsen kehitykselle.

Laukkasen mukaan erityisesti Opetushallitus on halunnut ylisuojella lapsia, ettei lapsi saisi minkäänlaista kokemusta omasta uskostaan.

– Kutsuisin sitä ylireagoinniksi ja uskontopeloksi. Pelätään, että se tuottaa lapselle ongelmia, jos kouluissa puhutaan avoimesta näistä asioista.

– Itse kuulun sukupolveen, joka vuonna 1965 aloitti koulun. Tuolloin pulpetissa oli virsikirja ja Raamattu. Ei niitä silloin pidetty maailmankaikkeuden suurimpana uhkana lapsen kehitykselle.

Opetushallituskin tosin joutui päivittämään ohjeistustaan.

Taustalla on Laukkasen mukaan se, että joidenkin kaupunkien sivistystoimet kielsivät, ettei päiväkerhotoiminnassa eikä varhaiskasvatuksessa kokonaisuudessaan saisi olla minkäänlaista uskonnonharjoittamista, kuten ruokarukouksia.

– Siitä syntyi iso meteli, jossa vanhemmat nousivat barrikadeille ja hyvä niin, Laukkanen kertoo.

Tämän jälkeen Opetushallitukselle tuli tarve tarkistaa ohjeistustaan. Vuoden alusta tulleet päivitetyt ohjeistukset ovat Laukkasen mukaan paremmin mietittyjä.

Opetushallituksen edustajat myös tapasivat kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän ennen ohjeistuksen päivittämistä.

– Väänsimme heille rautalangasta, mitä tarkoittaa, kun kristillisen kodin lapsi tulee kouluun ja kysymyksen siitä, onko hänellä oikeus omaan uskoon ja sen ilmaisuun.

Laukkasen mukaan Opetushallituksen edustajat myönsivät avoimesti, etteivät olleet miettineet asiaa tältä kannalta vaan ajatelleet, miten lasta voisi suojella uskonnolta niin, ettei häntä kohdeltaisi väärin kouluissa.

Laukkasen mukaan ohjeistuksesta löytyy edelleen ristiriitaisuuksia: Yhtäältä todetaan, että ei saa vaikuttaa vakaumuksen syntyy ja toisaalta taas sanotaan, että pitää luoda puitteet, jossa lapsen uskonnolinen identiteetti vahvistuu.

– Minulle on muodostunut sellainen kuva, etteivät he ole täysin perillä siitä, miten tämä homma tulisi hoitaa.

Laukkasen mukaan uudet ohjeet siirsivät rehtoreille harkintavallan siitä, millä tavalla uskonnollisuus ja usko saa näkyä kouluissa. Näin ohjeistuksesta tuli enemmän koulukohtaista.

”Äitiyslakiäänestyksen jälkeen tuli pimeä hetki”

Laukkanen palaa TV7:n teemaillassa myös yhteen ensimmäisen eduskuntakautensa pimeimpään hetkeen, kun eduskunta hyväksyi äitiyslain helmikuun viimeisellä viikolla.

– Toista vuotta lakivaliokunnassa käsittelimme äitiyslakialoitetta, joka muuttui loppusuoralla isättömyyslaiksi, Laukkanen kertoo.

Prosessin aikana Laukkanen sanoo ihmetelleensä sitä, että lopputulos vaikutti etukäteen päätetyltä. Eduskunnan lakivaliokunta, jonka jäsen Laukkanen on, kuuli yli 60 asiantuntijaa, jotka lähestyivät asiaa eri näkökulmista.

– Lopputulos oli kuitenkin etukäteen päätetty; oli vaikea saada mitään läpi, kun järkisyyt eivät enää paina, Laukkanen kertaa.

– Olin monta päivää masennuksessa äänestyksen jälkeen. Tuli sellainen pimeyden hetki, kun niin suuri osa eduskunnasta oli sitä mieltä, että lapselle ei tule vahvistaa isää.

Hänen mukaansa Suomi ajautui maailmanlaajuisestikin katsottuna ainutlaatuiseen tilanteeseen, kun sääti lain, joka vahvistaa isättömyyden.

– Olin monta päivää masennuksessa äänestyksen jälkeen. Tuli sellainen pimeyden hetki, kun niin suuri osa eduskunnasta oli sitä mieltä, että lapselle ei tule vahvistaa isää. Miten joku maa voi toimia näin, Laukkanen muistelee tuntemuksiaan.

Ohjelmassa kysyttiin myös, miksi Seta ry on noussut niin vahvaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi, että sen sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta korostava aate näkyy yhteiskunnassa oppikirjoja myöten.

Laukkasen mukaan Seta on hyvin strateginen toimija, sillä on maailmanlaajuinen ohjelma, jonka pohjalta toimitaan ja työ on ollut määrätietoisia.

– He ovat ikäänkuin kasvattaneet vaikuttajia omista piireistään, jotka ovat kaikissa yhteiskunnan hallintoelimissä. He ovat prosenttiliike, mutta vaikuttavat kaikkialla.

– Tavallaan heillä on se, mitä meiltä kristityiltä puuttuu: Meillä ei ole strategiaa eikä yhtenäisyyttä. Tämä on meille valtava haaste, Laukkanen sanoo.

TV7:n Kuka kasvattaa lapsiamme?-teemailta on katsottavissa täältä.

Ylös