Yhteiskunnallinen tilanne on Suomessa muuttunut ihmisoikeusnäkökulmasta katsottuna haasteellisemmaksi. Se näkyy ennakkoluuloina, syrjintänä ja vihapuheena. Perus- ja ihmisoikeudet on kyseenalaistettu Suomessakin, arvioi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.

–   Suomea kurittanut taantuma ja viimeisten vuosien aikana polarisoitunut yhteiskunnallinen ilmapiiri ovat aiheuttaneet pelkoja yhdenvertaisuuden heikkenemisestä. Suomessa on ihmisryhmiä, joiden pääsy oikeuksiinsa on vaarantunut, esimerkiksi ikääntyneet, vammaiset henkilöt, etniset vähemmistöt ja turvapaikanhakijat, Pimiä toteaa.

Hänen mukaansa yleisellä tasolla hyvinvointivaltio toimii, mutta sen pitäisi kannatella myös haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä.

– Perus- ja ihmisoikeuksille ei tule asettaa hintalappua kulloisenkin taloudellisen tilanteen tai hallituksen poliittisen suuntauksen mukaan, Pimiä jatkaa.

Syrjintä vammaisuuden tai alkuperän perusteella on tavallisin syy ottaa yhteyttä valtuutettuun

Yhteydenottomäärät yhdenvertaisuusvaltuutetulle ovat kasvaneet vuosittain merkittävästi. Yleisimpiä ovat alkuperään ja vammaisuuteen liittyvät syrjintäyhteydenotot. Molempien syrjintäperusteiden osuus on yli 20 % kaikista yhteydenotoista.

– Rasismi ja syrjintä on monelle päivittäistä todellisuutta. Edelleenkään ulkomaisilla papereilla ei pääse ravintolaan, vammainen henkilö jää asemalle, ruotsinkielinen ei saa palvelua äidinkielellään tai romaninuori ei saa työharjoittelupaikkaa.

– Syrjintää kohtaavat eniten vähemmistöön kuuluvat, mutta kuka tahansa voi tulla syrjityksi esimerkiksi ikänsä takia. On oletettavaa, että suuri osa syrjinnästä yhä jää piiloon. Aliraportointi on merkittävä ongelma.

– Aina ei ymmärretä, että syrjintä on ihmisoikeusrikkomus, kyse ei ole mistään mielensäpahoittamisesta, Pimiä sanoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun pitää antaa joka neljäs vuosi eduskunnalle kertomus, jossa ehdotetaan lakimuutoksia ja muita toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ensimmäisessä kertomuksessaan Pimiä antoi eduskunnalle yhdeksän suositusta, joista ensimmäinen koskee yhdenvertaisuuslain osittaista uudistamista.

Keskeinen ehdotus on muuttaa yhdenvertaisuuslakia niin, että yhdenvertaisuus työelämässä paranisi. Työelämässä syrjintää kokeneelle tulisi oikeus kannella yhdenvertaisuusvaltuutetulle, joka voisi ottaa kantaa syrjintään myös työelämässä. Tällä hetkellä työsyrjinnän viranomaisvalvonta kuuluu aluehallintovirastolle.

–  Suomi poikkeaa muista eurooppalaisista maista siinä, ettei yhdenvertaisuutta edistävällä valtuutetulla ole oikeutta puuttua syrjintään työelämässä, Pimiä kertoo.