Suomessa tai jo lähtömaissaan uskontoaan vaihtaneet ovat kaikista turvapaikanhakijoista haavoittuvimmassa asemassa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolissaan siitä, toteutuuko positiivinen uskonnonvapaus Suomessa. Ryhmä vetoaa sisäministeriin ja oikeusministeriin, jotta turvapaikanhakijoiden perusoikeudet uskonnolliseen vakaumukseen turvattaisiin päätöksenteossa.

Varsinkin islamista luopuneisiin kohdistuu painetta sekä suvun, lähtömaan uskonnollisten yhteisöjen ja viranomaisten, että lisäksi jopa toisten turvapaikanhakijoiden puolelta täällä Suomessa.

Kristinuskoon kääntyneitä uhkaillaan ja painostetaan vastaanottokeskuksissa. Henkilökunnan on ollut vaikea puuttua siihen.

Lähtömaissaan, kuten Irakissa tai Afganistanissa, islamista julkisesti luopuneet joutuvat väistämättä vainon kohteeksi ja hengenvaaraan.

– Emme saa suhtautua naiivisti näiden maiden todellisuuteen. Vaikka valtio muodollisesti sallisi uskonnonvapauden, käytännössä tämä ei näissä maissa toteudu. Miten on mahdollista, että Suomi palauttaa turvapaikanhakijoita lähtömaihinsa kuolemanvaaraan, eikä tilanne ole kenenkään vastuulla, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kysyy.

Turun Yliopiston, Åbo Akademin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun tutkimuksen mukaan Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevissa päätöksissä erityisen suuri muutos näyttää olevan juuri uskonnon perusteella arvioitavassa kansainvälisen suojelun tarpeessa. Vaikuttaa siltä, että uskonnon merkitys on aliarvioitu tai ohikatsottu.

Viime aikoina esille on noussut lukuisia tapauksia, joissa Maahanmuuttovirasto on kyseenalaistanut kristinuskoon kääntyneen ja kastetun henkilön vakaumuksen aitouden, huolimatta pastorien ja seurakuntien vapaaehtoisten lukuisista lausunnoista, henkilön aktiivisuudesta seurakunnassa, avoimuudestaan maanmiehilleen ja kotimaansa perheelle sekä hänen kokemastaan painostuksesta vakaumuksensa tähden.

KD-eduskuntaryhmä yhtyy seurakuntien esittämään huoleen siitä, ettei Maahanmuuttovirasto ole ottanut kristityksi kääntymistä riittävällä vakavuudella.

– Vetoamme hallitukseen, erityisesti sisäministeri Mykkäseen ja oikeusministeri Häkkäseen, että turvapaikanhakijoiden perusoikeudet uskonnolliseen vakaumukseen turvattaisiin päätöksenteossa, KD-ryhmä sanoo.

Turun Yliopiston, Åbo Akademin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun tutkimuksen mukaan Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevissa päätöksissä erityisen suuri muutos näyttää olevan juuri uskonnon perusteella arvioitavassa kansainvälisen suojelun tarpeessa. Vaikuttaa siltä, että uskonnon merkitys on aliarvioitu tai ohikatsottu.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän kannanotto muistuttaa, että myös Suomen Ekumeeninen Neuvosto on vuonna 2017 antanut suosituksen siitä, että seurakuntien pastoreiden antaman vakuutuksen ja todistuksen painoarvoa turvapaikkaprosessin kokonaisuudessa pitäisi vahvistaa.

– Useimmilla pastoreilla on teologinen koulutus, mutta mikä tärkeämpää, pastorit ja monet seurakuntien toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset ovat kulkeneet turvapaikanhakijoiden kanssa pitkän matkan. Siksi heidän lausunnoillaan pitäisi olla merkitystä henkilön vakaumusta arvioitaessa.

– Lisäksi on huomioitava, että seurakuntien ja monikulttuuristen liikkeiden toiminnassa mukana olevilla turvapaikanhakijoilla on jo valmiiksi kaikkein parhaat edellytykset integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään valmiiden sosiaalisten verkostojen ansiosta.

 

Rauhallinen mielenilmaus ja hätähuuto kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijoiden puolesta 28.4. klo 13–15 Eduskuntatalon edessä

Yhteiskristillinen Hätähuuto-Upprop -ryhmä järjestää rauhallisen mielenilmauksen Eduskuntatalon edessä lauantaina 28. huhtikuuta klo 13–15.

Hätähuuto-ryhmä haluaa kiinnittää huomion siihen, että monien Suomeen viime vuosina tulleiden turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja uskonnonvapaus ovat uhattuna. – Kyse ei ole enää vähemmästä kuin oikeudesta jäädä eloon. Ongelmat koskevat aivan erityisesti kristinuskoon kääntyneitä, sillä heillä ei ole mitään elinmahdollisuuksia lähtömaissaan, Hätähuuto-Upprop -ryhmä sanoo.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen osallistuu mielenilmaukseen.