Kansanedustaja Antero Laukkasen (kd) mielestä hallituksen tulee kääntää kehitysyhteistyöavun laskeva suunta nousuun. Ristiriita Suomen kansainvälisten sitoumusten, hallituksen ohjelmatavoitteiden ja toteutuneen kehitysyhteistyörahoituksen kesken on suuri.

– Hiljattain julkaistussa valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että kehitysyhteistyön pidemmän aikavälin tavoitteena on edelleen nostaa kehitysyhteistyörahoitus YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin BKTL:sta. Tavoitteesta huolimatta kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulosuhdeluku tulee olemaan kuitenkin keskimäärin vain noin 0,37 prosenttia vuosittain, Laukkanen toteaa.

– Mikäli hallituksella on aito tahtotila edes auttaa tavoitteen toteutumista, tulisi sen viimeistään nyt tehdä korjausliike kehitysavun laskevan suunnan muuttamiseksi, Laukkanen painottaa jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.

Harkitsemattomasti ja nopeasti toimeenpannut leikkaukset ovat näkyneet selkeästi myös käytännössä, ja esimerkiksi järjestöhankkeita on lopetettu. Tehtyjen leikkausten myötä Suomi on menettämässä maailmanluokan erityisosaamista.

–  Suomalainen kehitysyhteistyö on ollut maailmanlaajuisesti arvostettua ja ammatillisesti toteutettua, ja sitä on rakennettu vuosikymmenien aikana tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja hallintoviranomaisten kanssa, Laukkanen muistuttaa.

Mikäli hallituksella on aito tahtotila edes auttaa tavoitteen toteutumista, tulisi sen viimeistään nyt tehdä korjausliike kehitysavun laskevan suunnan muuttamiseksi.

– Kehitysyhteistyön kautta on edistetty köyhyyden ja kurjuuden vähentämistä sekä sivistyksen ja yrittäjyyden lisäämistä kolmansissa maissa. Kehitysyhteistyö on kohdistunut nimenomaan kehitysmaiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi, erityisesti naisten ja lasten.