Eurooppa-päivää vietettiin Helsingin Kampissa aurinkoisessa juhlasäässä. KD osallistui tapahtumaan omalla esittelypisteellään Narinkkatorilla.

– Edessä on Suomelle tärkein neuvotteluvuosi sitten Euroopan unioniin liittymisen. Monet neuvotteluissa väännettävänä olevista kysymyksistä saattavat venyä jopa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle 2019, arveli KD:n ex-meppi ja eduskunnassa EU-asioita käsittelevän Suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah.

Eurooppa-päivän tapahtumalavalla KD Nuorten varapuheenjohtaja Elsi Rannan haastattelussa näkemyksiään Kristillisdemokraattien Euroopasta kertoivat kansanedustajat Sari Essayah ja Päivi Räsänen.

Essayah’n mielestä on tärkeää, että EU pitää kiinni Euroopan kristillisestä arvopohjasta.

– Tarvitaan EU-yhteistyötä, joka pohjautuu kestävälle arvopohjalle. Ihmisarvokysymykset, perheiden merkitys, heikommassa asemassa olevista ja luonnosta huolehtiminen sekä läheisyysperiaate ovat asioita, joista on pidettävä kiinni.

Päivi Räsänen korosti, että monet oikeus- ja sisäasiat, kuten maahanmuuttokysymykset sekä huume- ja terrorismirikollisuuden torjunta ovat niitä aloja, joissa etenkin tarvitaan EU-yhteistyöstä. Hän muistutti, että britit ovat olleet sisäisen turvallisuuden kysymyksissä suurvalta.

– Toivon, ettei brexitin myötä tämä yhteistyö vaikeudu.

Viime vaalikaudella sisäministerinä työskennellyt Räsänen muisteli tyytyväisenä EPP-puolueita edustaneiden ministerien vahvaa ja hyödyllistä yhteistyötä.

– Ennen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokousta eri EPP-ministerit kokoontuivat yhdessä pohtimaan käsiteltävänä olleita asioita.

Monet oikeus- ja sisäasiat, kuten maahanmuuttokysymykset sekä huume- ja terrorismirikollisuuden torjunta ovat niitä aloja, joissa etenkin tarvitaan EU-yhteistyöstä.

Täysistunnossa eduskunta kävi ajankohtaiskeskustelun EU:n rahoituskehysesityksestä. Sari Essayah muistutti, että Suomen saanto EU-budjetista on perinteisesti ollut hyvä osasta maatalous‑ ja aluekehitysrahoja.

– Näistä komissio on nyt valmis leikkaamaan eniten. Suomelle tämä esitys tarkoittaa väistämättä nettomaksuosuuden kasvamista niin jäsenmaksun kasvun kautta kuin aluepolitiikassa meille tärkeiden harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien kriteerien mahdollisen pienentymisen myötä sekä tietenkin maataloustukien leikkausten myötä.

– Suomen on hyvin tiukasti oltava vaatimassa EU:lle laihdutuskuuria, jossa ennen kaikkea byrokratiaa ja turhaa sääntelyä karsitaan ja nykyisten varojen käyttöä tehostetaan.

Tähän saakka erilaiset sosiaalipolitiikkaan ja koulutukseen liittyvät politiikka-alueet on EU:n perussopimusten mukaisesti haluttu pitää jäsenmaitten kompetenssissa. Komission esitys tekee kuitenkin uusia avauksia, muun muassa 25 miljardin erityistukiohjelman, jossa lähdetään erityistarpeitten, kuten kilpailukyvyn, nuorisotyöttömyyden ja pankkiunionin varautumisjärjestelyjen, tukemisesta yhteisestä budjetista.

–  On selvä, että jokaisella jäsenmaalla on kalliita ja poliittisesti hankalia rakenteellisia uudistuksia edessään, mutta tämähän tarkoittaa sitä, että näitä osittain haluttaisiin lähteä sitten yhteisestä budjetista maksamaan.

Suomen on hyvin tiukasti oltava vaatimassa EU:lle laihdutuskuuria, jossa ennen kaikkea byrokratiaa ja turhaa sääntelyä karsitaan ja nykyisten varojen käyttöä tehostetaan.

Essayah kummasteli myös komission näkemystä siitä, että yhteisestä budjetista tukemassa euroalueeseen haluavaa jäsenvaltiota, jotta se täyttäisi kriteerit.

– Tämä tuntuu varsin nurinkuriselta. Ei tue sitä, että jäsenvaltio olisi valmis omin avuin yhteiseen valuutta-alueeseen, jos se pitää ensin yhteisellä rahalla sinne jollakin tavalla ponnistaa.