Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen kysyi hallitukselta, seuraisiko soten kaatumisesta ja valinnanvapauden rukkaamisesta ensi kaudella kansainvälisten terveysyritysten vahingonkorvausvaatimuksia sopimusten purkautumisten myötä.

Eduskunnan kyselytuntia hallitsi sote- ja maku-uudistus, josta kysymyksiä riitti melkein koko tunniksi. Edustajia on kirvoittanut erityisesti uudistusten eduskuntakäsittely, jota on leimanut kiire ja hätäily.

Viikkoa on niinikään sävyttänyt hyvin poikkeuksellinen pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen istunto ja sotelle kriittinen lausuma. Sdp:n espoolaiskansanedustaja Maria Guzenina kysyikin, aikooko hallitus ottaa jotenkin huomioon Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten yhteisen viestin.

Valtiovarainmisteri Petteri Orpon mukaan huoli on ylimitoitettu ja aiheeseen liittyy tarpeetonta pelon lietsontaa. Hän muistutti, että kyse on koko maan kattavasta järjestelmästä eikä esimerkiksi kuntapohjaiseen soteen ole paluuta missään vaihtoehdossa.

– Väkirikkaalla ja rikkaalla Uudellamaalla voitaiisin varmasti jatkaa nykyisellä järjestelmällä, mutta muualla Suomessa ei, Orpo totesi.

Hän luotti, että uudistus on kehittynyt vaalikauden kuluessa niin, että mallista on tullut hyvä.

Oppositiopuolueet muistuttivat myös kiireestä, jolla sotea runnotaan sen valiokuntakäsittelyssä läpi. Edustajat muistuttivat, että esimerkiksi uudistuksesta vastaava valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg on todennut, että sote- ja maakuntauudistusta on tähän aikatauluun mahdotonta enää muokata.

– Syntyisikö kansainvälisiltä terveysyrityksiltä mahdollisia vahingonkorvausvaatimuksia sopimusten purkautumisen myötä

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen arvioi, että edustajat joutuvat valitsemaan kahden vaihtoehdon väliltä ja punnitsemaan, kumpaan sisältyy pienemmät riskit.

– Kansanedustajat joutuvat vertailemaan, kumpi on pienempi riski: monella tavoin puutteellisen sote- ja maakuntauudistuksen hyväksyminen ja myöhempi korjailu vai esityksen hylkääminen nyt ja työn käynnistäminen sitten seuraavalla kaudella, Räsänen sanoi.

Räsänen kysyi hallitukselta vaikutuksista, jotka seuraisivat, mikäli valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö myöhemmin uuden eduskunnan toimesta kumottaisiin tai sitä jollakin tavalla rajattaisiin.

– Syntyisikö kansainvälisiltä terveysyrityksiltä mahdollisia vahingonkorvausvaatimuksia sopimusten purkautumisen myötä, Räsänen pohti.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen myönsi, ettei hallitus ole pohtinut Räsäsen mainitsemaa skenaariota.

Aiemmin tänään kaikkien oppositioryhmien puheenjohtajat vetosivat puhemiesneuvostoon, kun kokivat, että soten kiirehtiminen uhkaa jo parlamentarismin periaatteita. Oppositiojohtajat ärähtivät sen jälkeen, kun hallituspuolueiden edustajat estivät sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muiden edustajien oikeuden hoitaa edustajantehtäväänsä asianmukaisesti.