– Hallituksen on pidettävä kiinni Suomen maatalouden nykyisestä rahoitustasosta EU:n budjettineuvotteluissa sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla voidaan turvata maatalousyrittäjien toimintamahdollisuudet kriisitilanteissa, Peter Östman vaatii.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman vaatii hallitukselta toimia maanviljelijöiden elannon ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Maatalouden kannattavuus on ollut viime vuosina heikolla tolalla muun muassa äärimmäisen poikkeavien sääolosuhteiden vuoksi. Tämä kesä ei näytä tuovan muutosta tilanteeseen, vaan erittäin kuiva alkukesä on johtamassa jälleen uuteen katovuoteen.

– Suomen huoltovarmuudesta ja maaseudun elinvoimaisuudesta on pidettävä kiinni

Östman vaatii hallitusta niin ikään pitämään kiinni Suomen maatalouden nykyisestä rahoitustasosta EU:n budjettineuvotteluissa.

Euroopan komissio julkaisi aiemmin keväällä esityksen seuraavaksi unionin rahoituskehykseksi vuosille 2021-2027. Siinä varaudutaan Britannian EU-eron myötä syntyvään rahoitusvajeeseen.

Komission esityksen mukainen leikkaus Suomen maataloustukiin ei ole Östmanin mukaan hyväksyttävissä ja sen toteutuminen on hänen mielestään estettävä.

Östman muistuttaa, että on Suomen etu, mikäli maaseutuohjelmien rahoitus säilyy nykyisellä tasolla. Samalla pitäisi kehittää kansallisia tukia ja vastattava nykyistä tehokkaammin ja nopeammin erilaisiin kriisitilanteisiin.

– Suomen huoltovarmuudesta ja maaseudun elinvoimaisuudesta on pidettävä kiinni, Östman sanoo.

Östmanin arviot sisältyvät hänen valtiovarainvaliokunnalle jättämäänsä vastalauseeseen koskien julkisen talouden suunnitelmaa tuleville vuosille.

”Heikoin lenkki on soten rahoitus”

Julkisen talouden suunnitelman suurin heikkous liittyy Östmanin mukaan maakunta- ja soteuudistuksen rahoitukseen.

– Maakuntien rahoituksen taso pitkälti tekninen askelma, joka on laadittu maakuntien rahoituslakiehdotuksen pohjalta. Hallitus ei ole kyennyt antamaan kattavaa ja uskottavaa arvioita uudistuksen kustannusvaikutuksista.

Erityisesti valinnanvapauteen ja palkkojen harmonisointiin liittyy merkittäviä riskejä kustannusten kasvun osalta.

– Hallituksen esittämä sote-rahoituksen leikkurijärjestelmä ei myöskään ole toimiva, sillä jokaiselle suomalaiselle on kaikissa tilanteissa turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, Östman huomauttaa.

Hän edellyttää, että hallitus valmistelee kattavat ja uskottavat rahoituslaskelmat ja kustannusarviot maakunta- ja soteuudistuksen toteuttamisesta, ennen kun uudistuksia koskevat lait tulevat lopullisesti eduskunnan päätettäviksi.

– Kansanedustajien saatavilla on oltava tiedot uudistuksen vaikutuksista, jotta he pystyisivät ekemään vakaan ja harkitun päätöksen maku- ja soteuudistuksesta, Östman sanoo.

Hänen mukaansa eduskunta ei voi antaa avointa valtakirjaa uudistukselle, jonka todellisia kustannuksia ei pystytä arvioimaan.

Östmanin mukaan hallituksen kehysriihessään päättämät toimenpiteet köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä lapsiperheiden aseman parantamiseksi ovat tervetulleita.

– Vaikka moni uudistus on tervetullut, ovat julkisen talouden suunnitelman mukaiset toimenpiteet kuitenkin pieniä ja kohdentuvat esimerkiksi vain pienelle osalla perheitä. Ne eivät kompensoi hallituksen tällä kaudella tekemiä lukuisia lapsiperheiden ja eläkeläisten toimeentuloon vaikuttavia sosiaalietuuksien leikkauksia ja indeksijäädytyksiä, Östman kertaa.

Kristillisdemokraatit ovat tällä kaudella esittäneet muun muassa perheiden valinnanvapautta lisäävää hoitorahauudistusta, niin sanottua taaperobonusta. Hallituksen tulisi kristillisdemokraattien mielestä jatkaa perhevapaauudistuksen valmistelua ja sovittaa siihen kokonaisuuteen lasten hoidon tuet.

Peter Östmanin julkisen talouden suunnitelmaa koskevasta vastalauseesta voit lukea lisää tästä.