Sininen tulevaisuus ehdotti sosiaaliturvan muuttamista siten, että Suomen kansalaiset saisivat parempaa sosiaaliturvaa kuin muut. Esitys on Suomen perustuslain ja EU-lainsäädännön vastainen.
– Vaikka perustuslaki saataisiin muutettua, niin kansalaisuuden perusteella erottelu tyssää viimeistään EU-tasolla, muistuttaa KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselkä ja esittää parempia ratkaisuja.

Asmo Maanselkä ihmettelee Uuden Suomen blogissaan äänestäjiä harhaanjohtavasti kosiskelevaa esitystä. EU-kansalainen on toisessa EU-maassa oikeutettu samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin maan kansalaiset.

– On huolestuttavaa, että Eurooppa-ministerin puolue ei näytä tuntevan EU-lainsäädäntöä tai ottavan sitä poliittisissa esityksissään vakavasti.

Sosiaaliturvan taso ja kriteerit ovat merkittävä osa maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajien määrän kasvu on suurin syy sosiaaliturvasäädösten nopeisiin muutoksiin pohjoismaissa ja koko Euroopassa. Maanselän mukaan ongelma on hyvin yksinkertainen.

– Korkea sosiaaliturva syrjäyttää helposti työmarkkinoilta ihmiset, jotka tulevat vieraista kulttuureista ja joilla ei ole ammattiosaamista tai kielitaitoa. Suomessa suuret pakolaisperheet ovat oikeutettuja suuriin tukiin, mikä tekee työnvastaanottamisesta lähes kannattamatonta. Tällöin maahanmuuttaja ei opi kieltä, ei saa työtä, eikä integroidu osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Suomessa oikeus sosiaaliturvaan on asumisperusteinen ja sen piiriin kuuluvat Suomessa asuvat ja työskentelevät henkilöt. Korkean sosiaaliturvan kehittäminen vastikkeettomaksi perustuloksi olisi Maanselän mielestä lähes katastrofi integroitumisen näkökulmasta.

– Sääntöjen tulee olla kaikille samat kansalaisuuteen katsomatta. Säännöt sen sijaan voivat ohjata heikosti työllistyviä ryhmiä integroitumaan paremmin yhteiskuntaan. Näillä säännöillä muut pohjoismaat sekä EU-maat ovat kiristäneet merkittävästi sosiaaliturvan saannin ehtoja.

On otettava käyttöön integroitumista edistäviä sääntöjä, kuten toimeentulotukeen ja työmarkkinatukeen kielitaitovaatimus, Suomi tai Ruotsi. Maassaoloaikavaatimusta on myös harkittava Tanskan tapaan.

Maanselän mukaan Suomen sosiaaliturvaa on kehitettävä yksinkertaiseksi, etteivät nykyisen sosiaaliturvan monimutkaiset käytännöt ja säännöt estä työntekemistä.

– Suomen sosiaaliturva on osasyy siihen miksi maahan jää maahanmuuttajaryhmiä, jotka eivät integroidu työmarkkinoille. Avoimia työpaikkoja matalapalkka-aloilla on mutta niitä ei saada täytettyä. Maahanmuuttajilta tuleva palaute on yleensä se, että antakaa meidän tehdä töitä. Kielen oppii usein parhaiten työtä tehdessä.

– Samalla on otettava käyttöön integroitumista edistäviä sääntöjä, kuten toimeentulotukeen ja työmarkkinatukeen kielitaitovaatimus, Suomi tai Ruotsi. Maassaoloaikavaatimusta on myös harkittava Tanskan tapaan. Muissa pohjoismaissa nämä säännöt tepsivät eivätkä ole maiden perustuslakien vastaisia. Tuskin Ruotsin tai Tanskan perustuslaki on Suomea epäinhimillisempi, Maanselkä toteaa.

Sosiaaliturvaongelma Brexit-päätöksen taustalla

EU-kansalainen on toisessa EU-maassa oikeutettu samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin maan kansalaiset. Maanselkä muistuttaa Britannian EU-eron taustoista.

– Brittipääministeri David Cameron lähti neuvottelemaan 2015 EU:n kanssa sosiaaliturvasta ajatuksena sopimus, jossa puolalainen putkimies ei enää saisi nostaa perheelleen Puolaan lapsilisiä. Tuloksena väännöstä suuri EU-maa sai sopimuksen, jossa lapsilisät sidotaan lähtömaan kuten Puolan elintasoindeksiin uusille tuleville työntekijöille vuodesta 2020 eteenpäin.

– Tämä ei kovan Brexitin kannattajille kelvannut. Brittilehdistö nauroi Cameronin lopputulokselle, mikä ratkaisi Britannian irtoamisen EU:sta. Mikä Suomen neuvotteluasetelma olisi sosiaaliturvakysymyksissä EU:n kanssa? Britannian tuloksiin verrattuna tuskin hääppöinen, Maanselkä arvelee.