Tutkimus sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta eduskuntatyössä julkistettiin eduskunnassa. Haasteena on, että kansanedustajien verkostot ovat edelleen sukupuolittuneita. Samoin valiokunnat ovat sukupuolittuneita, miehillä on yliedustus tavoitelluimmissa valiokunnissa ja miehiä valitaan naisia enemmän näkyvimmille puheenjohtajapaikoille. Senioriteetti kertyy naisille hitaammin kuin miehille.

Eduskunnan tasa-arvotilanne koetaan hyväksi, vaikka näkemykset siitä vaihtelevat. Kansanedustajat eivät haastatteluissa kertoneet kokevansa toistuvaa ja tarkoituksellista syrjintää sukupuolensa takia.

Kansanedustajat kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa eduskunnassa hyviksi sukupuolesta riippumatta. Sekä miehet että naiset arvioivat pystyvänsä vaikuttamaan eduskuntaryhmänsä kantoihin ja puolueensa asialistaan ja pääsevänsä hyvin puhumaan eduskuntaryhmässä, valiokunnissa ja täysistunnoissa.

Kyselyyn vastanneista 72,3 prosenttia kertoi saaneensa suoria uhkauksia sosiaalisessa mediassa.

Tiedot käyvät ilmi Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen eduskuntatyössä -tutkimuksesta. Eduskunnan tilaaman tutkimuksen toteutti Oxford Research Oy viime keväänä ja kesänä. Tutkimukseen sisältyneen kirjallisen kyselyn vastausprosentti oli 74,5 (149 kansanedustajaa). Tutkimukseen haastateltiin 34 edustajaa.

Haasteena on, että kansanedustajien verkostot ovat edelleen sukupuolittuneita. Samoin valiokunnat ovat sukupuolittuneita, miehillä on yliedustus tavoitelluimmissa valiokunnissa ja miehiä valitaan naisia enemmän näkyvimmille puheenjohtajapaikoille. Senioriteetti kertyy naisille hitaammin kuin miehille.

Kyselyyn vastanneista 72,3 prosenttia kertoi saaneensa suoria uhkauksia sosiaalisessa mediassa. Sukupuoli ei vaikuttanut kokemuksen yleisyyteen.

Häiritsevän kohtelun ja käytöksen muotoja käsiteltiin kyselyssä monesta näkökulmasta. Eniten eroja sukupuolten välillä oli kokemuksissa puheen keskeytyksistä ja alkuperäisidean viemisestä.

Kyselyssä 12 naista ja 17 miestä kertoivat kokeneensa seksuaalista häirintää eduskunnassa. Osa haastateltavista näki tilanteen parantuneen viimeaikaisen häirintään liittyvän keskustelun myötä.

Kyselyssä 12 naista ja 17 miestä kertoivat kokeneensa seksuaalista häirintää eduskunnassa.

Kansanedustajat kokevat tutkimuksen mukaan työnsä kuormittavana. Vastauksissa ei noussut eroja sukupuolten välillä. Sekä miehet että naiset kaipaavat enemmän tukea työn ja perhe-elämän parempaan yhdistämiseen.

Eduskunnan tutkimus on osa itsenäisyyden juhlavuoden 100 tasa-arvotekoa – hanketta. Suomessa ei ole aiemmin toteutettu vastaavaa tutkimusta, jollaisen Ruotsin eduskunta toteutti vuosina 2016 ja 2017. Tutkimusta tuki puhemies Maria Lohelan asettama ohjausryhmä.