Puoluesihteeri Asmo Maanselkä avaa sosiaaliturvajärjestelmien hyvät ja pahat KD-Kompassissa

29.9.2018 klo 08:40 Politiikka Samuli Rissanen

– Kun kristillisdemokraattien puoluekokous hylkäsi perustulon vuonna 2015, minulle annettiin tehtäväksi kehittää parempi malli. Universal Credit sykähdytti eniten, Asmo Maanselkä kertoo, kuinka lähti Iso-Britanniassa kokeilussa olleen yleistuen jäljille.

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä on tämän viikon vieras KD Kompassi-ohjelmassa Radio Deissä. Hän kertoo tulevan hallituksen tehtävälistalle jäävästä sosiaaliturvan uudistuksesta, johon kristillisdemokraateilla on oma Kannustava perusturva-malli.

Maanselkä on perehtynyt erityisesti Iso-Britanniassa käyttöön otettuun yleistukeen, Universal Creditiin.

Maanselkä kertoo lähteneensä Iso-Britanniassa kokeilussa olleen yleistuen jäljille sen jälkeen, kun kristillisdemokraattien puoluekokous oli vuonna 2015 ohjeistanut, että puolueen on löydettävä perustuloa parempi malli.

– Tutustuin eri maissa käytössä oleviin malleihin ja Universal Credit sykähdytti eniten.

Vuonna 2013 käyttöön otettu Universal Credit korvasi kuusi aikaisempaa sosiaaliturvan muotoa, joihin kuuluivat muun muassa asumis- ja työttömyystuki.

– Paljon tukia, joilla on eri myöntäjät, paljon eri hakumenettelyjä ja kriteereitä. Ja kun työllistyy, sitten uhkaakin tukien takaisinperintä,

Maanselkä on sittemmin kirjoittanut aiheesta Kannustava perusturva-oppaan (2017), jossa hahmotellaan sosiaaliturvauudistusta Britannian mallin pohjalta.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on Maanselän mukaan monimutkainen erityisesti hakijalle, ja vaikeuttaa hänen arkeaan.

– Paljon tukia, joilla on eri myöntäjät, paljon eri hakumenettelyjä ja kriteereitä. Ja kun työllistyy, sitten uhkaakin tukien takaisinperintä, Maanselkä listaa nykyjärjestelmän ongelmia.

Maanselän mielestä järjestelmä toimii työttömän kohdalla tarkoitustaan vastaan: Työttömäksi jääneen päätyöksi tuleekin tukien ja etuuksien yhteensovittelu.

Toimeentulotuki on Maanselän mukaan erityisen ongelmallinen, koska se jättää köyhyyteen eikä salli varautumista tulevaisuuteen eikä säästämistä.

– Ongelma korjataan, kun hajanaiset tuet yhdistetään yhdeksi tueksi.

Perustulo on Maanselän mukaan huono, koska sen eteen ei tarvitsisi tehdä mitään.

– Tälläkin hetkellä on oltava syy, miksi saa jotakin tukea. Vastikkeettomuus ei toimi tässä maailmassa.

– Meillä on esimerkiksi 66 000 syrjäytynyttä nuorta ja toisaalta paljon avoimia työpaikkoja tällä hetkellä.

Perustulo olisi yleistukea huonompi ratkaisu siinäkin mielessä, että se jättäisi OECD:n mukaan 150 000 henkilöä köyhyysrajan alle. Siirtyminen yleistukeen voisi puolestaan vähentää köyhien määrää Suomessa peräti 90 000 henkilöllä.

Universal Credit on kohdannut vastatuulta Britanniassa, joissa tukien tasoista on säästetty ja järjestelmää on kurittanut it-ongelmat, jotka ovat viivästyttäneet maksatuksia.

Maanselkä kuitenkin luottaa, että Suomessa vastaavat ongelmat voitaisiin välttää.

– En lähtisi leikkaamaan tukien tasoja, mutta yhdistäisin tukimuodot ja yhtenäistäisin kriteerit.

Kuuntele KD-Kompassi Radio Deissä la 29.9. klo 12.50 ja uusintana ma 1.10. klo 22.40.

Ylös