– Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen johtava tekijä, muistuttaa kansanedustaja Päivi Räsänen puheessaan Riihimäellä. – Mielenterveyspalvelujen kynnyksen on oltava matalampi.

Kansanedustaja Päivi Räsänen vaatii mielenterveysongelmiin nopeampia ja kattavampia ratkaisuja. Räsänen osallistuu Hämeen Kristillisdemokraattien piirikokoukseen Riihimäellä.

Räsänen muistuttaa, että Suomen menestyminen ja kilpailukyky riippuvat paljolti suomalaisten hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja kyvystä tehdä työtä.

– Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen johtava tekijä. Masennustila on sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti ongelma, lääkäri-kansanedustaja Räsänen huomauttaa.

– Mielenterveyspalvelujen kynnyksen on oltava matalampi, hän vaatii.

Räsänen myös totesi mielenterveysongelmien olevan nuorten keskuudessa jo kansantauti.

Nuoren työkyvyttömyyden taustalla on usein masennusta tai ahdistuneisuutta. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista.

– Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia ja osuus on kasvamassa. Nuorten työkyvyttömyyden taustalla vaikuttavat usein myös vanhempien mielenterveydenhäiriöt, Päivi Räsänen toteaa.

Kustannukset ovat korkeat niin taloudellisessa kuin inhimillisessäkin mielessä.

– Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat noin kuusi miljardia vuodessa. Jos mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenisi 10–15 prosenttia, bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosentilla, Räsänen kertoo.

Tukea on kohdistettava varhaisessa vaiheessa erityisesti sellaisiin lapsiperheisiin, joissa vanhemmalla on todettu mielenterveyden häiriöitä. Muuten on uhkana, että menetämme nämä lapset ja nuoret syrjäytymiskierteeseen. – lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen

Mielenterveyden ongelmien kasvavasta merkityksestä huolimatta yhä pienempi osuus terveydenhuoltomenoista ohjautuu mielenterveyspalveluihin.

– Mielenterveyshäiriöistä kärsivät lapset eivät tällä hetkellä saa riittäviä palveluja perusterveydenhuollosta, vaan heidät ohjataan yhä useammin erikoissairaanhoitoon.

Räsänen vaatii peruspalveluihin parempia mahdollisuuksia hoitaa lasten mielenterveyshäiriöitä.

– Varhaisen avun puuttuessa ihmisten ongelmat monimutkaistuvat. Tukea on kohdistettava varhaisessa vaiheessa erityisesti sellaisiin lapsiperheisiin, joissa vanhemmalla on todettu mielenterveyden häiriöitä. Muuten on uhkana, että menetämme nämä lapset ja nuoret syrjäytymiskierteeseen, Räsänen sanoo.

Räsäsen mielestä mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuus tarvitsee nykyistä vahvempaa strategista ohjausta.

– Jotta lasten mielenterveysongelmien hoitoa voitaisiin toteuttaa paremmin jo perustasolla, pitäisi terveydenhuollon ammattilaisten peruskoulutukseen kuulua riittävä määrä lasten mielenterveyshäiriöihin liittyvää opetusta.

– Nuorten syrjäytymistä ei ratkaista laastariprojekteilla, vaan ongelmiin pitää tarttua peruspalveluita parantamalla, Päivi Räsänen huomauttaa.