Sari Essayah arvioi, että EU-puheenjohtajuuden ottavalle Suomelle periytyy vaikeita asioita, kuten budjetti ja brexitin jälkihoito

22.11.2018 klo 18:02 Politiikka Samuli Rissanen

Yllätysmomenttejakin saattaa Suomen niskaan tulla. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että sellainen voi olla vaikkapa EU:n talouskuria koetteleva Italia.

Ensi kesänä EU-puheenjohtajuuden ottava Suomi saa työstettäväksen eurovaalien jälkeisen EU:n, jossa muodostetaan komissiota ja päätetään rahoituskehyksistä.

– Iso-Britannian EU-eron jälkihoito on todennäköisesti myös Suomen vastuulla, aiheesta tänään eduskunnassa alustanut kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi.

Essayah on ollut mukana Suuren valiokunnan alaisessa työryhmä, joka on työstänyt EU-puheenjohtajuuskauden agendaa.

Koska eurovaalit ovat ensi vuonna eduskuntavaalien jälkeen, työryhmän esittämät kansalliset tavoitteet ovat kuin buffet-pöytä, jonka kokonaisuus on kaikkien puolueiden hyväksymä ja sisältää jokaiselle jotakin. Tuleva uusi hallitus valitsee buffetista omat prioriteettinsä.

– Suurin osa puheenjohtajuuskauden agendasta on kuitenkin perittyä, Essayah muistuttaa.

Se tarkoittaa asialistaa, joka siirtyy edelliseltä EU-puheenjohtajamaalta.

Suomen puheenjohtajuuskausi sijoittuu tällä kertaa Romanian puheenjohtajuuskauden jälkeen. Romanian pitäisi aloittaa tammikuussa, mutta maan sisäpolitiikassa kuohuu.

– Jos aikaa menee kovasti sisäpoliittisten solmujen pyörittelyyn, asioiden eteenpäin vieminen EU-rintamalla estyy ja isoja vaikeita siirtyy Suomelle, Essayah sanoo.

Varmuudella Suomi kohtaa puheenjohtajuuskaudellaan eurovaalien ja brexitin jälkeiset rahoituskehyspäätökset. Myös monipolviseksi ja vaikeaksi prosessiksi osoittautuneen brexitin jälkihoito jää Essayah’n mukaan Suomelle.

– Jos pitäisi veikata, niin Italian tilanne voi sotkea pasmat. Pahaksi äityessään Italian talouskriisi saattaa täydellisesti hallita puheenjohtajuuskautta

Rahoituskehysneuvottelut ovat osoittautuneet erittäin vaikeiksi. Kysymys on siitä, mihin rahaa tulevaisuudessa halutaan käyttää.

Tähän asti 80 prosenttia EU-budjetista on mennyt maataloudelle ja aluepolitiikkaan.

– Nyt on suurta painetta, että turvallisuuteen, maahanmuuttokysymyksiin ja rajapolitiikan käytännön toteuttamiseen tarvittaisiin lisää rahaa.

Essayah muistuttaa, että puheenjohtajuuskaudelle on usein tullut niin sanottuja yllätysmomentteja, joita jäsenmaa tai sille periytynyt EU:n agenda ei ole tuonut tullessaan.

– Jos pitäisi veikata, niin Italian tilanne voi sotkea pasmat. Pahaksi äityessään Italian talouskriisi saattaa täydellisesti hallita puheenjohtajuuskautta, Essayah sanoo.

Myös eurovaalien jälkeinen komission muodostaminen osuu Suomen puheenjohtajuuskaudelle. Prosessi ei ole yksinkertainen ja saattaa vaatia paljon työtä.

Europarlamentin suurimman ryhmän nimeämä puheenjohtaja lähtee kasaamaan komissiota. Tällä hetkellä europarlamentin suurin poliitiinen ryhmä, EPP, kokoontui marraskuun alussa Helsingissä ja äänesti kärkiaehdokkaaksi saksalaisen Manfred Weberin.

– Hänen agendallaan on demokraattisempi ja kansalaislähtöisempi EU, joka löytyy myös eduskunnan työryhmän hahmottelemista prioriteeteista, Essayah kertoo.

 

 

Ylös