Peter Östmanin mukaan työllisyysasteen pitää olla tulevaisuudessa 80 prosenttia, jotta peruspalvelut voidaan rahoittaa

24.11.2018 klo 14:18 Uutiset Samuli Rissanen

– Työikäisten työllisyysaste pitäisi olla 2030 mennessä 80 prosenttia, jotta selviydymme peruspalvelujen rahoituksesta, Östman sanoo.

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman muistutti Pietarsaaressa, että työllisyysasteen nostaminen on välttämätöntä hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Tällä hetkellä työliisyysaste kolkuttelee hallituksen tälle vaalikaudelle asettamaa 72 prosenttia, mutta jatkossa se ei tule riittämään.

– Työikäisten työllisyysaste pitäisi olla 2030 mennessä 80 prosenttia, jotta selviydymme hyvinvointiyhteiskuntana peruspalvelujen rahoituksesta.

– Työikäisten työllisyysaste pitäisi olla 2030 mennessä 80 prosenttia, jotta selviydymme hyvinvointiyhteiskuntana peruspalvelujen rahoituksesta.

KD-osastojen ja Keski-Pohjanmaan piirin syyskokouspäivän tilaisuudessa puhunut Östman muistutti, että heikkenevä huoltosuhde vaikuttaa tulevaisuudessa niin hyvinvointipalvelujen kuin eläkejärjestelmänkin kestävyyteen.

Viime vuosina suomalaiset ovat saaneet ennätyksellisen vähän lapsia, eikä kehitystrendi näytä muuttuvan.

Suomi kaipaa Östmanin mielestä kipeästi lapsimyönteisempää politiikkaa. Perheitä tulee kannustaa ja tukea eri elämäntilanteissa kattavilla perhepalveluilla ja mahdollistaa se, että perheet voivat itse tehdä omat valintansa. Lasten hoitoon tarvitaan lisää valinnanvapautta ja joustavuutta.

KD on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan useita toimenpiteitä, joilla parannetaan lapsiperheiden taloudellista tilannetta ja luodaan tulevaisuuden uskoa. Vaihtoehtobudjetissa on muun muassa tuhannen euron kertaluonteinen vauvaraha perheille, huoltajalisän korotus, lapsivähennyksen palautus ja lapsilisän tasokorotus.

– Perhe-etuuksien korotusten lisäksi esitämme varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämistä, Östman kertoo.

Heikkenevään huoltosuhteeseen vaikuttaa myös nuorten koulutettujen henkilöiden maastamuutto. Tilastokeskuksen mukaan vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden suomalaisten maastamuutto on ollut suurempaa kuin maahanmuutto viime vuosikymmenen aikana.

–  Vaikka opintojen kansainvälisyys on tärkeää henkisen pääoman ja osaamisen kartuttamiseksi, on myös pidettävä huoli siitä, että koulutetut nuoret haluavat palata takaisin rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa.

– Monella alalla on tällä hetkellä edellisvuottakin vakavampi työvoimapula. Suomi todella tarvitsee osaavia työntekijöitä. Siksi on pidettävä huoli Suomen houkuttelevuudesta yrityksille toimia ja myöskin kasvattaa toimintaansa, Östman muistuttaa.