Kristillisdemokraattien Sari Essayah muistuttaa, että ensi vuonna EU:lle valitaan uusi suunta. Hänen mukaansa se pitäisi olla enemmän kansalaisia kuunteleva ja jäsenmaiden itsemäärämisoikeutta kunnioittava. Toisaalta pitäisi terästäytyä yhteisten haasteiden, kuten maahanmuuton, hoitamisessa.

Kristiillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää ensi vuotta käänteentekevänä Euroopan unionin kannalta.

Europarlamenttivaalien jälkeen puheenjohtajuuden ottava Suomi luotsaa unionia, jonka asialistalla ovat komission muodostaminen, EU:n rahoituskehysneuvottelut sekä Iso-Britannian EU-eron jälkihoito.

– Maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä kristillisdemokraattit kunnioittavat jokaisen ihmisen ihmisarvoa ja torjuvat rasismin ja antisemitismin

Essayah’n mielestä ensi vuosi on unionille myös mahdollisuus. Suomelle puheenjohtajuuskausi avaa tilaisuuden pitää esillä itselleen tärkeitä asioita, kuten kierto- ja biotaloutta, turvallisuutta, arktista ja pohjoista ulottuvuutta, monenkeskistä sääntöpohjaista yhteistyötä sekä koulutusosaamista.

– EU:n kohtaamat vaikeudet sisä- ja ulkopolitiikassa sekä muutokset kansalaismielipiteessä haastavat jäsenmaita ja unionia panostamaan entistä enemmän toimiin niin talouden, työllisyyden ja turvallisuuden vahvistamiseksi kuin kansalaisten kuulemiseen ruohonjuuritasolla, Essayah arvioi.

Eurooppalaisen yhteistyön tulisi tuoda ennen kaikkea lisäarvoa kansalliseen politiikkaan haasteissa, joihin jäsenmaan ponnistelut eivät yksin riitä, kuten turvallisuudessa, rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa sekä ilmastonmuutoksen ja ympäristönsuojelun haasteissa.

– Sen sijaan liittovaltiokehitystä tai lisää turhaa byrokratiaa me emme tarvitse.

– Sen sijaan liittovaltiokehitystä tai lisää turhaa byrokratiaa me emme tarvitse.

Brexit-painotteiseen Euroopan päämiesten kokoukseen loppuviikolla matkaava pääministeri Juha Sipilä avasi eduskunnassa tänään ajankohtaisen keskustelun unionista.

Essayah kertoi olevansa huolissaan EMU:n uusista kehittämishankkeista, ja pyrkimyksistä lisätä jäsenmaiden yhteisvastuuta. Suomi on ollut samalla talouskurilinjalla yhdessä muiden hyvin taloutensa hoitaneiden ”Hansaliiton” eli muiden Pohjois-Euroopan maiden kanssa.

–  EMU:n keskeisimmät ongelmat liittyvät markkinakurin puutteeseen, jäsenmaiden ylivelkaantumiseen sekä valtioiden ja pankkien väliseen kohtalonyhteyteen, Essayah sanoo.

Kristillisdemokraatit ovat alleviivanneet jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan.

EMU:n vahvistaminen tulisi ennen kaikkea lähteä siitä, että jäsenmaat toteuttavat itse rakenteelliset uudistukset. Samasta syystä kristillisdemokraatit eivät myöskään kannata omaa  budjettilinjaa euroalueelle.

”Hallitsematon maahanmuutto repii jäsenmaita”

Unionin pitäisi terästäytyä yhteisten haasteiden, kuten maahanmuuton, hoitamisessa. Essayah mukaan hallitsematon maahanmuutto on kysymys, joka repii tällä hetkellä niin jäsenmaita kuin myöskin eurooppalaista yhteistyötä.

Suomen pitäisi korostaa kunkin jäsenmaan ensisijaista vastuuta maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmien toimintakyvystä myös lisääntyneiden maahanmuuttopaineiden alla, koska Dublin- ja Schengen-säännöksiä ei kriisin aikana noudatettu.

– Tehokas EU-ulkorajojen valvonta on keskeisin väline varmistaa vapaan liikkuvuuden alue, joten rajaturvallisuuden kehittäminen ja varmistaminen kriisitilanteissa on keskeistä.

– Maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä kristillisdemokraatit kunnioittavat jokaisen ihmisen ihmisarvoa ja torjuvat rasismin ja antisemitismin, Essayah vakuutti.