Presidentti Sauli Niinistö harmittelee demokratian, tasa-arvon ja vapauden kyseenalaistamista Euroopassa. – Keltaisten liivien suojaan piiloutuneet anarkistit ja avoimesti natsitunnuksin marssivat vievät ajatukset viime vuosisadan julmuuksiin ja raakuuksiin, eikä demokratiassa ole niille sijaa, Niinistö sanoi uudenvuodenpuheessaan.

Eurooppa on maailman demokraattisin, tasa-arvoisin ja vapain maanosa, mutta nyt se on ajautunut repiviin riitoihin omista arvoistaan, presidentti Sauli Niinistö sanoi uudenvuodenpuheessaan.

Hänen mielestä ennuste vaikuttaa kehnolta koko maailmalle, jos paras alkaa näyttää sekasortoiselta.

– Eurooppalaisten arvojen vienti on vaihtunut niiden puolustamiseksi kotikentällä. Ja onko nähtävissä pyrkimystä meille vieraampien arvojen tuontiin? Demokratian, tasa-arvon ja vapauden vastakohdat tunnemme, Niinistö sanoi.

Suomella on hyvät yhteydet Washingtoniin, Moskovaan ja Pekingiin. Näitä yhteyksiä meidän on globaaleissa tavoitteissamme hyödynnettävä.

Niinistö ilmaisi huolensa siitä, että edustuksellista demokratiaa halutaan yhä enemmän korvata suoralla vaikuttamisella Euroopassa. Hän viittasi esimerkiksi Ranskan mellakoihin ja muihin muutosta vaativiin marsseihin.

– Vaarana on, että menetämme jotain edustukselliselle demokratialle olennaista, nimittäin kyvyn sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Ja samalla kyvyn kuunnella ja yrittää ymmärtää muiden mielipiteitä, vaikkei niitä hyväksyisikään.

Presidentin mukaan oikeus kyseenalaistamiseen on demokratian ytimessä, mutta muutoksen keskellä näkyy huolestuttavia merkkejä myös vaarallisista ääriliikkeistä.

– Keltaisten liivien suojaan piiloutuneet anarkistit ja avoimesti natsitunnuksin marssivat vievät ajatukset viime vuosisadan julmuuksiin ja raakuuksiin, eikä demokratiassa ole niille sijaa.

Niinistö uskoo kuitenkin, että uusien liikkeiden voima voi kanavoitua myös yhteistä hyvää rakentavaksi.
– Valta tyytyä tai olla tyytymätön kuuluu kansalle. Tyytymättömyydestä nykypuolueetkin ovat aikanaan syntyneet.

Niinistö muistutti jälleen kerran, että maailma moninapaistuu kovaa vauhtia, maailmanjärjestys muuttaa muotoaan. Kiina käyttää taloudellista mahtiaan, Venäjä varustautuu sotilaallisesti ja Yhdysvallat etääntyy yhteistyöstä. Suomen on pysyttävä valppaana.

– Suomella on hyvät yhteydet Washingtoniin, Moskovaan ja Pekingiin. Näitä yhteyksiä meidän on globaaleissa tavoitteissamme hyödynnettävä.

Päällimmäisenä presidentin mielessä on vaara ydinaseiden paluusta kansainvälisen politiikan arkipäivään.

– Jos kylmän sodan aikana laaditut aserajoitussopimukset romuttuvat, on meidän ponnisteltava sen eteen, että niiden tilalle luodaan uusia. Suomi on valmis tarjoamaan hyviä palveluksiaan neuvotteluyhteyden rakentamiseksi.

Uhkakuvien keskelläkin Niinistö muistutti, että paitsi Suomi ja Eurooppa, koko maailma voi monin tavoin myös paremmin kuin koskaan. Presidentti lopetti puheensa runoilija Eeva Kilven sanoihin.
– Siis kauneutta on. Rakkautta on. Iloa on. Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät, puolustakaa niitä!”

– Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.

”Maahantulijilla oltava tahtoa sopeutua yhteiskuntaan”

Niinistö kiinnitti jälleen huomiota myös muuttoliikkeeseen, joka on Eurooppaa eniten viime vuosina jakanut ilmiö. Presidentti huomautti, ettei muuttoliike ole maailmasta poistumassa, vaan päinvastoin, ja siksi Euroopan unionin on kyettävä paremmin hallitsemaan sitä.

Niinistö sanoi, että turvapaikkahakemusta ei voida jättää käsittelemättä ilman että rikotaan kansainvälistä oikeutta. Hänen mukaansa Suomessa oleville on annettava mahdollisuus osallisuuteen, mutta vastaavasti heiltä on oikeus edellyttää tahtoa sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Olemme nähneet, kuinka jotkut meiltä turvaa hakeneet, ja saaneetkin, ovat itse luoneet tänne turvattomuutta epäinhimillisin teoin. Se on kestämätön tilanne.

Niinistö pelkää, että Suomen lakien ja arvojen vastainen käytös lisää riskiä kokonaisten ihmisryhmien leimaamiselle ja luo syvää epäluuloa, jopa vihaa.
– Unohtaa ei sovi, että me myös tarvitsemme maahanmuuttoa. Valmiita osaajia ja sellaisiksi oppivia, osallistumaan yhteiskuntamme ylläpitämiseen.