Essayah on valmis satsaamaan vanhustenhoitoon jopa miljardin: ”Keskustelemme hävittäjähankinnoista ja turvallisuudesta, yhtä lailla hyvä hoito on taattava”

2.2.2019 klo 18:13 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah olisi tarvittaessa sitoutunut satsaamaan vanhustenhoitoon sen tarvitsevan miljardin.

Arvioiden mukaan summa tarvitaan, jotta vanhustenhoidon taso saadaan Suomessa lähelle pohjoismaista keskitasoa.

–   Kyllä siihen täytyy pystyä sitoutumaan. Samalla tavalla tällä kaudella on keskusteltu tulevista hävittäjähankinnoista, koska yhteiskunnan yksi tärkeä tehtävä on varmistaa turvallisuus. Yhtä lailla on huolehdittava siitä, että kansalaiset saavat hyvän ja inhimillisen hoidon, Essayah vastasi YLE:n Ykkösaamu-ohjelmassa tänään.

Kristillisdemokraattien puheenjohtajalta kysyttiin, olisiko tämä valmis satsaamaan miljardin lisää, jos sillä taattaisiin hyvä hoivan taso.

Muun muassa yhteiskuntatieteiden professori Teppo Kröger on esittänyt arvion, jonka mukaan Suomi tarvitsee miljardin ylimääräistä rahaa, jotta vanhustenhoito saadaan keskimääräiselle pohjoismaiselle tasolle.

Essayah’n mukaan menojen kattamiseksi on vastaavasti hilattava työllisyysastetta lähelle 75 prosenttia ensi vaalikaudella ja jatkossa lähelle 80 prosenttia, joka on pohjoismainen taso.

– Tällä hetkellä AVIn ja Valviran valvonnassa on ongelmana se, että kerrotaan etukäteen että tullaan valvomaan, ja silloin tietenkin hoitolaitoksissa asiat laitetaan kuntoon siksi aikaa.

Essayah arvioi, että vanhustenhoidon ongelmat ovat tällä hetkellä melko suuria ja hän pitää keskustelu aiheesta tervetulleena.

Erityisesti vanhustenhoitoa vaivaa Essayah’n mukaan krooninen henkilöstön alimitoitus.

Maan tavaksi pesiytynyttä haamuhoitajailmiötä hän pitää täysin käsittämättömänä ja hoitoetiikan vastaisena.

– Tästä on päästävä todella nopeasti eroon, Essayah sanoo.

Hänen mukaansa haamuhoitajilmiö pitäisi selvästi sanktioida.

– Otetaan mallia rakennusalalta, jossa työntekijöillä on aina veronumero ja henkilötunnus, joilla heidät voidaan tunnistaa, Essayah ehdottaa.

Hänen mielestään viranomaisten pitäisi tehdä enemmän ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä hoivalaitoksiin.

– Tällä hetkellä AVIn ja Valviran valvonnassa on ongelmana se, että kerrotaan etukäteen, että tullaan valvomaan, ja silloin tietenkin hoitolaitoksissa asiat laitetaan kuntoon siksi aikaa.

Mikäli kunnassa tehdään ulkoistamissopimus, pitäisi jo sopimukseen kirjata sanktiot, ja seurata sopimuksen toteutumista.

Essayah uskoo, että vanhenevassa Suomessa tarvitaan yhä enemmän ympärivuorokautista palveluasumista, mutta samassa yhteydessä ei pitäisi unohtaa kotiin tuotavia palvelujen tarvetta.

– Nämä kirjavasti hinnoitellut sosiaalipalvelut on saatava yhteisen maksukaton piirin, niin kuin terveydenhuollossakin, jotta mahdollistetaan palvelujen tuonti kotiin, Essayah vaatii.

Essayah’lta kysyttiin myös, minkä henkilöstömitoituksen KD haluaa vanhustenhoitoon.

Essayah muistuttaa, että jo viime kaudella päästiin eduskuntapuolueiden kesken sopuun siitä, että henkilöstömitoitus on kirjattava velvoittavana lakiin, mikäli löytyy yksikin laitos, joka ei noudata vanhuspalvelulaissa suositeltua mitoitusta.

Tällä hetkellä suositus on 0,5.

Essayah arvioi, että esiintulleiden tapausten vuoksi nyt on selkeästi se tilanne, että mitoitusta on lähdettävä kirjaamaan lakiin.

Essayah mukaan 0,7 mitoituksen kirjaaminen voisi olla hyvä alku, sillä asiasta vallitsee tällä melkolailla yksimielisyys. Sen sijaan hoitoisuuden eli asiakkaiden hoidon tarpeen vuoksi mitoitus voisi joustaa.

– Ympärivuorokautisen hoivapalvelujen kriteeriksi on astettu 0,7 prosenttia, mutta muissa voisi olla joustoa.

Essayah muistuttaa niin ikään, että välttämättä mitoitus ei takaa, että työ tulee laadukkaasti tehtyä ja hyvin organisoitua.

Kristillisdemokraatit esittävät hänen mukaansa sen vuoksi vanhuksille neljää takuuta, jotka ovat ulkoilutakuu, ruokailutakuu monipuolisen ja ravitsen ruuan saamiseksi, hygieniatakuu ja yhteisötakuu, jotta ihmisen sosiaaliset suhteet säilyvät.

Yhteisötakuu takaisi, ettei esimerkiksi aviopareja eroteta toisistaan laitoshoidossakaan.

– Pitääkö vihkikaavassa olla, että kunnes kuolema tai virkamies teidät erottaa, Essayah huomauttaa.

Lisäksi Suomi tarvitsisi valtakunnallisen vanhusasiainvaltuutetun, joka valtakunnallisesti seuraisi ja raportoisi vanhustenhoidon tilanteesta.

Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Tiina Tuomela laittoi alulle aiheesta kansalaisaloitteen huhtikuussa 2018 ja se keräsi 42 000 allekirjoitusta.

Ylös