Kristillisdemokraattien Peter Östman esitti hallitukselle kysymyksen antisemitismin torjumisesta myös eduskunnan torstaisella kyselytunnilla.

Östman halusi tietää, miten Suomi torjuu ilmiötä ja kuinka opetussuunnitelmissa otetaan huomioon, ettei holokaustin kaltainen tragedia enää ikinä toistuisi.

Saksassa ja Ranskassa juutalaisvastaiset hyökkäykset ovat lisääntyneet hälyttävästi, mutta Suomessakaan natsipropagandan levittäminen ei ole uusi ilmiö, Östman muistutti eduskuntaa torstaisella kyselytunnilla.

– Viime itsenäisyyspäivänä näimme, kuinka natsiiliput liehuivat täälläkin.

Meidän on nähtävä ja ymmärrettävä uhka eikä kuvitella että aika olisi toinen

Juutalaisten eri Euroopan maissa kokemaa vainoa on selvitetty viime aikoina. Esimerkiksi Euroopan unionin perusoikeusvirasto teki viime vuonna laajan selvityksen juutalaisten kohtaamasta antisemitismistä.

Kyselyn mukaan kahdeksan kymmenestä vastaajasta on joutunut juutalaisvastaisen häirinnän kohteeksi ja yhdeksän kymmenestä koki juutalaisvastaisuuden lisääntyneen heidän kotimaassaan edellisten viiden vuoden aikana.

– Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että heidän kotimaansa hallitus ei tee tarpeeksi antisemitismin torjumiseksi, siksi meidän on nähtävä ja ymmärrettävä uhka eikä kuvitella että aika olisi toinen, Östman sanoi.

Hän kysyi jälleen hallitukselta, kuinka se aikoo torjua ilmiötä.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan Suomen suurimpia vahvuuksia on, että eri väestöryhmät luottavat toisiinsa, mutta Euroopassa ei voi sanoa samaa.

– Ei ole mitään vakavampaa kuin, että väestöryhmien välinen vihakulttuuri alkaisi yleistymään täälläkin. Suomella on hyvät toimintavat olemassa, mutta meidän täytyy seurata tarkasti tätä ilmiötä, Häkkänen arvioi.

– Erilaisten tunnusten kieltämiset ovat harkinnassa ja jo valmistelussa, mutta enemmän olen huolissani europpalaisesta kehityskulusta, Häkkänen lisäsi.

Östman muistutti lisäkysymyksessään, että antisemitismin lisääntyminen Euroopassa on vain osa siitä, jota juutalaiset kokevat jokapäiväisessä elämässä heidän kotimaassaan.

Hän viittasi antisemitismiin, joka johti Natsi-Saksassa kuuden miljoonaa juutalaisen tuhoon ja satojen tuhansien romanien sekä kehitysvammaisten surmaamiseen.

– Se oli julma teko ihmiskunnan historiassa ja totaalinen epäonnistuminen ihmiskunnan historiassa.

Östman kysyi opetusministeriltä, olisko tämän mielestä tarpeellista pitää aihetta enemmän esillä esimerkiksi perusopetuksessa, jotta historian julmuudet eivät toistu

– Nämä historian julmuudet eivät saa toistua, ministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasi.

Asiaa oli käsitelty opetusministerien EU-kokouksessa, jossa kansainvälistä uutisointia oli seurattu suurella huolella.

– Tämä on otettava herkkyydellä historian opetuksessa, jotta jokainen sukupolvi tunnustaa ja tunnistaa ilmiön, ministeri lisäsi.